Ruoka

Hesburgerin perustaja Heikki Salmela haluaa ympäristöveron: "Hampurilaisketjukin voi luopua lihasta, kun kysyntä kasvistuotteille löytyy"

Ruoka 11.12.2018

"Rahalla voidaan eniten vaikuttaa ajatuksiin", Salmela tiivistää.


Terhi Pape-Mustonen
Hesburgerin perustaja Heikki Salmela kuvailee itseään ympäristöaktivistiksi.

Voisiko hampurilaisketju luopua lihasta? Hesburgerin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmelalle suunta on selvä. Ainakin lihan syöntiä on vähennettävä.

"Haluamme luoda kasviproteiineista niin loistavan pihvin, että lihansyöjäkin saa siitä lihan veroisen kokemuksen, tai jopa paremman. Ihmisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta on lisättävä ja asiakkaille on annettava mahdollisuus parempiin valintoihin. Hampurilaisketjukin voi luopua lihasta, kun kysyntä kasvistuotteille löytyy."

Salmelan mielestä perusongelma on, että ympäristön tuhoaminen on tällä hetkellä liian halpaa.

"Rahalla voidaan eniten vaikuttaa ajatuksiin. Tuotteita on verotettava niiden ympäristöhaittojen mukaan, muuten luonnonsuojelu ei etene. Myös ruokaa tuhlataan, koska se on liian halpaa."

Hesburger investoi kasviproteiineja tuottavaan tehtaaseen Kaarinaan 10 miljoonaa euroa. Energiaa tehtaassa tuotetaan esimerkiksi aurinkovoimalla.

"Aiemmin käytimme kasviproteiinituotteiden raaka-aineena vain soijaa, mutta testaamme myös härkäpapua ja hernettä. Oman tehtaan rakentaminen laskee tuotteiden kustannuksia ja mahdollistaa myös hintavivun käyttämisen kasvistuotteiden menekin lisäämisessä", Salmela kuvailee.

Hänen mielestään kasvistuotteiden hintataso on ollut vielä melko korkea.

"Nyt kysyntä on lisääntynyt hurjasti ja kilpailu alkaa koventua myös hinnassa."

Tuotteita olisi mahdollista myydä myös kotitalouskäyttöön, jos oikea kumppani löytyy. Ketjun käyttämä soija tulee Serbiasta. Se on geenimuuntelusta vapaata.

Hesburger oli aikaisemmin sitoutunut käyttämään vain kotimaista lihaa. Linjausta muutettiin vuosikymmenen alussa.

"Taistelimme sen eteen viimeiseen asti. Vuositasolla linjaus aiheutti meille 1,5–2 miljoonan euron kustannukset. Kotimaisen lihan käyttö kaatui toimitusongelmiin: sitä ei saatu raaka-aineeksi tarpeeksi", Salmela kertoo.

Tällä hetkellä yrityksen käyttämä kana on EU:n alueelta. Naudanliha tulee Suomesta ja Tanskasta. Sianliha on suomalaista.

Hesburgerin 75 gramman naudanlihapihvi on aina suomalainen. Niitä käytetään esimerkiksi ruishampurilaisessa, jättipekonihampurilaisessa ja megahampurilaisessa.

Suurin osa maailmassa kasvatettavasta soijasta käytetään eläinten rehuksi. Osa viljelystä aiheuttaa merkittäviä ongelmia, kun esimerkiksi sademetsää raivataan pelloksi ja yksipuolinen tehotuotanto kuormittaa ympäristöä ja hävittää monimuotoisuutta.

Hesburger ei suunnittele uusia standardeja lihan kotimaisuuteen tai esimerkiksi lihantuotannon eläinrehun soijattomuuteen. Myös pihvien 100 prosenttinen lihapitoisuus aiotaan pitää sellaisenaan.

"Pihvit pihvinä. Tehdään sitten näistä muista tuotteista niin houkuttelevia, että ihmiset valitsevat mieluummin niitä", Salmela linjaa.

Lihan täydelliseen kotimaisuuteen olisi ehkä mahdollista palata, jos kasviproteiinien menekki kasvaa niin paljon että lihatuotteiden myynti vähenee.

Ketju on ottanut askeleita myös muoviroskan ehkäisemisessä. Esimerkiksi smoothie-mukit tehdään maissitärkkelyksestä ja muovipillit on erikseen pyydettävä kassalta. Lopuillekin muovituotteille etsitään vaihtoehtoja.

Tuotteissa käytetään vain vapaiden kanojen munia.

Ensimmäiset ympäristötekonsa Salmela kertoo tehneensä energiansäästössä. Niihinkin ohjasi ensin raha.

"Uskon luonnonsuojeluun ja markkinatalouteen. Kun valmistamme suuria määriä kerralla ja hoidamme logistiikan keskitetysti, myös tehokas kierrätys on mahdollista. Esimerkiksi kaikesta käyttämästämme paistorasvasta valmistetaan uusiutuvaa dieseliä."

Hesburger on julkaissut tänään ilmastonmuutosta käsittelevän lyhytdokumentin. Se on katsottavissa täällä.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT