Ruoka

Koululaisille välipala, maakunnille tunnusruoka ja Suomi yhdeksi tukialueeksi – keskusta esitteli tulevaisuuden ruokapolitiikkaansa

Puolue haluaa Suomeen myös uuden maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan.
Paula Liesmäki
Ministeri Jari Leppä (vasemmalla), keskustan ruokaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Eerikki Viljanen, ruokaryhmän jäsen Noora Räsänen ja toinen jäsen Henna Takatalo esittelivät keskiviikkona puolueen tulevaisuuden ruokalinjausta. "Meidän mielestämme linjaus on realistinen ja toteuttamiskelpoinen", sanoi Viljanen.

Keskusta haluaa kaikille koululaisille välipalan koululounaan rinnalle. Puolue esitteli keskiviikkona tulevaisuuden ruokapolitiikkaansa Helsingissä.

Keskusta on Viljasen mukaan pidättäytynyt nostamasta kuntien kustannuksia.

"Olemme valmiita siihen, että loppulasku kasvaisi kouluruuan ja välipalojen osalta", sanoi ruokaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Eerikki Viljanen. "Tässä jokainen euro on varmaan arvoisensa."

Terveellisen välipalan ohessa ruokailuhetkessä voisi kertoa koululaisille ruuan alkuperästä, sanoi ruokaryhmän jäsen Henna Takatalo Liedosta.

Puolue haluaa myös kaiken lihan ja kalan alkuperämerkinnät pakollisiksi ravintoloissa.

Ruuan polkumyynti eli myynti alle tuotantokustannusten on keskustan mukaan lopetettava. Esimerkiksi EU-maa Ranskassa on ollut jo pitkään käytössä hinnoittelua rajoittava Loi Galland -laki.

"Ruuan polkumyynti osoittaa epäkunnioitusta laadukkaita tuotteita kohtaan. Se on myös omiaan vääristämään hintamielikuvia", Viljanen sanoi.

Lisäksi maatalouden tukialueet olisi keskustan mukaan yhdistettävä niin, että etelän AB- ja pohjoisen C-alueilla olisi käytettävissä samat tukimuodot. Ajatuksena on, että EU-sopimuksia voisi ehkä päästä muuttamaan Brexit-neuvotteluiden yhteydessä.

Yhdistäminen ei Viljasen mukaan kuitenkaan tarkoita, että tukitasot olisivat samat koko maassa.

"Yhteen tukialueeseen pääseminen olisi iso askel eteenpäin. Silloin meillä olisi välineet kohdistaa tuet niin kuin halutaan", Viljanen sanoi.

Lisäksi Suomeen pitäisi saada uusi maa- ja metsätaloustieteellinen tiedekunta – esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston yhteyteen, ehdotti tiistaina ruokaryhmän jäsen Noora Räsänen Leppävirralta.

Ruokalinjauksessa tiedekunnan sijaintiin ei oteta kantaa.

"Perustutkimusta tarvitaan, jotta tuotanto saadaan sellaiseksi, että se ei kärsi sään ääri-ilmiöistä. Tieto hiilensidonnasta on myös puutteellista", Räsänen sanoi.

Ruokaohjelmassa on esillä myös maakuntien ruokakulttuurin edistäminen. Se vahvistaisi alueiden matkailupotentiaalia. Jokaiselle maakunnalle pitäisi valita oma maakuntaruoka ja -juoma.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Asuntomessuilla syödään kotimaista broileria ja ruotsalaisia lihapullia

Luovan yrittäjän keittiössä valmistuu rohkeita kokeiluja

Söin täällä: Kelpoa kotiruokaa Susihukkasessa

Tuotekehittäjä uskoo: Härkis-tuotteista on nähty vasta alku