Ruoka

Vetoapua marjavientiin variksenmarjasta? Sotkamolainen Extrx uskoo kaarnikan mahdollisuuksiin

Satu Hongell uskoo, että kun variksenmarjaa aletaan kutsua tunturimustikaksi, sen kysyntä kiihtyy.
Markku Vuorikari
Sotkamolaisyrityksen nimi Extrx tulee englanninkielisestä sanasta extract eli uute tai mehu. "Loppui vokaalit kesken", toimitusjohtaja Satu Hongell naurahtaa. Kuvan pienilehtinen ja mustamarjainen kasvi on variksenmarja.

Kainuun Osuusmeijerin entisissä tiloissa Sotkamossa toimiva marjanjalostustehdas Extrx tähtää alan suurimmaksi toimijaksi Suomessa. Tavoitteena on jalostaa marjat Suomessa ja hyödyntää ne kokonaan, eikä vain viedä pakastettuna ulkomaille.

Extrx aloitti toimintansa vuosi sitten, ja varsinaiset tehtaan avajaiset pidettiin kesäkuussa. Toimintaa on pikkuhiljaa kasvatettu, mutta vielä on matkaa koko kapasiteetin eli kymmenen miljoonan marjakilon jalostamiseen.

"Tarkoitus on puristaa ja kylmäpuristaa mehuja ja tarvittaessa tiivistää sekä hyödyntää myös puristekakku", kertoo toimitusjohtaja Satu Hongell.

Alkuvaiheessa yritys käyttää mustikkaa, puolukkaa ja variksenmarjaa, mutta esimerkiksi lakka on Hongellin mielestä erittäin kiinnostava, samoin kuin mustaherukka, jonka antosyaanipitoisuus on korkea.

Variksenmarjaa eli kaarnikkaa Hongell pitää lupaavana, mutta ongelmana on, ettei sitä tunneta kovin hyvin.

"Siitä on myös vääriä käsityksiä. Mutta variksenmarjasta saadaan erinomaisia tuotteita. Suomessa sitä on jo joissain mehuissa osakomponenttina, sillä sen runsas antosyaanipitoisuus antaa lähes mustan värin."

Variksenmarjan terveysvaikutuksia on tutkittu, mutta Hongellin mukaan jostain syystä sen käyttö on jäänyt vähäiseksi.

"Me lähdemme markkinoimaan sitä maailmalle. Marjaa riittää, se on kova, helppo poimia ja kestää käsittelyä toisin kuin esimerkiksi mustikka, joka mehustuu helposti."

Variksenmarjaa on kahta lajia, eteläistä ja pohjoista, ja Extrxia kiinnostaa pohjoinen. Tunturimaastossa marjaa on nopea poimia ja satokausi kestää lumentuloon asti.

Extrx tähtää business to business -markkinoille eli se ei tee tuotteita suoraan kuluttajille, vaan teollisuuteen.

"Aasiassa on suuri kysyntä tämäntyyppisille tuotteille ja valtavan laajat markkinat. Sieltä tulee ostajia, jotka haluavat terveellisiä, puhtaita luonnontuotteita, ja niitähän meidän marjat ovat", Hongell iloitsee.

Tätä nykyä Extrx työllistää kahdeksan henkeä, mutta jatkossa työntekijämäärä voi nousta pariinkymmeneen riippuen siitä, kuka hoitaa tuotekehityksen ja markkinoinnin.

Lue myös:

Luonnonmarjojen jalostusbisnekseen vauhtia – uusi laitos käynnistyy Sotkamossa

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Asuntomessuilla syödään kotimaista broileria ja ruotsalaisia lihapullia

Luovan yrittäjän keittiössä valmistuu rohkeita kokeiluja

Söin täällä: Kelpoa kotiruokaa Susihukkasessa

Tuotekehittäjä uskoo: Härkis-tuotteista on nähty vasta alku