Ruoka

Suomalaisten ruokavalio on kohentunut, mutta petrattavaa on erityisesti kasvisten syönnissä

Vain 14 prosenttia miehistä ja viidennes naisista syö enemmän kuin suositellut puoli kiloa kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä.
Rasvaa syödään yhä liikaa ja kuituja liian vähän.

Tiistaina julkistettu FinRavinto 2017 -tutkimus kertoo, miten Suomessa asuvat 18–74-vuotiaat syövät.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuksesta ilmenee, että naiset syövät paremmin kuin miehet, mutta molemmilla on parantamisen varaa.

Miehistä peräti 79 prosenttia syö punaista lihaa ja lihavalmisteita, kuten makkaraa ja leikkeleitä, yli suositellun puoli kiloa viikossa ja naisistakin neljännes. Miehet syövät näitä keskimäärin vajaan 800 grammaa ja naiset 400 grammaa viikossa.

Yli kolmannes suomalaisista saa edelleen liikaa rasvaa. Vain viisi prosenttia aikuisista yltää suositukseen. Ruokavalion rasvoittuminen alkaa tutkimuspäällikkö Liisa Valstan mukaan olla jo lähellä 1980-lukua.

"Tyydyttyneen rasvan saanti hipoo 20 prosenttia, kun suositus on enintään 10", Valsta muistuttaa, mutta lisää, että rasvat eivät ole joko tai, sillä niitä tulee ruokavaliossa sekaisin. Tärkeä olisi korvata kovaa rasvaa pehmeällä ja lisätä esimerkiksi kasviöljyjen käyttöä.

Suolaakin saa liikaa yhdeksän kymmenestä aikuisesta, miehistä lähes kaikki. Valstan mukaan EU:ssa on vähän vähäsuolaisten elintarvikkeiden valintaa tukevia toimia ja Suomessakin into kehittää vähäsuolaisia elintarvikkeita on hiipunut.

Joka viides mies saa ruuastaan liian vähän C- ja B2-vitamiinia. Puutetta on myös ruuasta saadusta A- ja D-vitamiinista sekä folaatista ja tiamiinista.

Niinpä yli puolet miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista yrittää varmistaa saantinsa ravintolisillä. Se on Valstan mielestä tarpeetonta, koska lisiä käyttävät yleensä ne, jotka saavat tarvittavat aineet jo ruuasta.

"Ensisijaiseksi ravintoaineiden lähteeksi suositellaan monipuolista ruokaa", Valsta muistuttaa.

Karppaus ja proteiinibuumi ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että 70 prosentilla aikuisista hiilihydraattien ja myös kuidun saanti on liian vähäistä.

Valstan mukaan proteiinia ei tarvita niin paljon kuin mitä suomalaiset syövät. Tosin saanti ei ole kovin paljon yli suositusten niillä, jotka saavat sitä liikaa.

Liika proteiini laittaa munuaiset koville ja proteiinipitoiset elintarvikkeet ovat myös energiapitoisia ja kalliita, Valsta huomauttaa.

Hiilihydraattien saannin putoaminen on isompi ongelma kuin proteiinipiikki, sillä siitä seuraa kuituvaje. "Se menee yhdessä leivän ja täysjyväviljan karttamisen kanssa. Ruisleipä on tehokkain kuitulähde."

Tutkimuksessa selvitettiin myös, missä ja mihin aikaan suomalaiset syövät.

Perinteiset ruokailuajat ovat pitäneet pintansa, mutta entistä enemmän syöminen painottuu iltaan. Miehet syövät eniten perjantaisin ja naiset lauantaisin.

Työssäkäyvistä monet syövät eväitä, etenkin, jos ei ole mahdollisuutta käydä henkilöstöravintolassa.

Erikoistutkija Susanna Raulion mukaan henkilöstöravintoloissa syödään ravitsemuksellisesti paremmin kuin muualla. Silti vajaa kolmasosa niistäkin naisista ja viidennes miehistä, joilla olisi henkilöstöravintola, syö lounaaksi eväät.

Tutkimuksen johtopäätös onkin, että terveyttä edistäisi, jos henkilöstöravintoloita olisi tarjolla nykyistä laajemmin, esimerkiksi työttömille ja eläkeläisille.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Elintarvikkeiden vienti vaatii aikaa ja rahaa: "Ihmissuhteita ei rakenneta muutamassa kuukaudessa, vaan se vaatii pitkäaikaisen sitoutumisen"

Juhannus tuo Alkon myyntiin huiman piikin: Alkoholittomien oluiden ja kuohuviinien myynti kasvaa yli 70 prosenttia

Oletko järjestämässä juhlia? Lue tästä maa- ja kotitalousnaisten vinkit, joilla onnistut varmemmin ja stressaat vähemmän

"Teimme virheen" – Jukolassa tarjottiin saksalaisia kananmunia ja liettualaista broileria