Ruoka

EU hyväksyi: lihan alkuperämerkintä ravintoloissa pakolliseksi Suomessa

Koska asetusluonnos on valmiina, lainsäädäntö saataneen voimaan vielä tällä hallituskaudella.
Kari Salonen
Asetus koskee kaikenlaisia tarjoilupaikkoja.

Suomen ravintoloiden tulee jatkossa ilmoittaa käyttämänsä tuoreen lihan alkuperä kirjallisesti. Lainsäädäntö on määrä saada voimaan kuluvana keväänä.

"Tämä koskee kaikkia niitä lihoja, joilla on EU:ssa harmonisoidut alkuperäsäädökset", maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen kertoo.

"Säädös koskee tuoretta, jäähdytettyä ja jäädytettyä lihaa muttei raaka-aineena käytettyjä raakaliha- tai lihavalmisteita."

Lihan alkuperä tulee kertoa muun muassa ravintoloissa, lounasravintoloissa, laitosruokaloissa, kahviloissa, pikaruokaravintoloissa ja grillikioskeilla.

Suomen EU:lle antama ehdotus ravintolassa käytettävän lihan ja kalan alkuperämerkinnöistä on ollut pitkä prosessi. Kansallinen asetus on täytynyt hyväksyttää EU:ssa mutta tullut kerran Brysselistä takaisin bumerangina.

EU:n komission Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto ei kuitenkaan tällä kertaa puuttunut Suomen alkuperämaamerkintää koskevaan asetukseen, jonka mukaan kuluttajan tulee saada kirjallisesti tietoa siitä, mistä naudan, sian, vuohen, lampaan sekä siipikarjan liha on peräisin. Komission kriittisen suhtautumisen takia kala ei kuulu kansallisen alkuperäasetuksen piiriin.

Ministeriön mukaan vaikeinta on ollut todistaa Euroopan komissiolle, miten ja miksi lihan alkuperä vaikuttaa sen laatuun. Tilanteen on tehnyt haastavaksi se, että esimerkiksi antibioottien vähäinen käyttö tai eläinten hyvinvointi eivät ole komission mukaan korkean laadun merkkejä.

"Emme ole ennen tätä osoittaneet komission mukaan riittävästi alkuperämaan ja laadun välistä yhteyttä. Sitä ei voi laboratorioanalytiikalla esittää", Haikonen toteaa.

EU:ssa lihan laatuun vaikuttavat esimerkiksi sen ulkoiset ominaisuudet.

Kansallisen asetuksen taustalla on kuluttajien toive lihan parempaan jäljitettävyyteen. Maa- ja metsätalousministeriön teettämän kyselyn mukaan neljä viidestä vastanneesta suomalaisesta piti ravintolaruuan alkuperää tärkeänä.

Suomi ei ole ainoa EU:n jäsenmaa, joka on esittänyt kansallisia poikkeuksia alkuperämerkintöjä koskevaan lainsäädäntöön. Esimerkiksi Ranska on antanut kansallisen määräyksen tuotteiden alkuperän merkitsemisestä elintarvikepakkauksiin. Suomi on kuitenkin ensimmäinen maa, joka on ollut viemässä eteenpäin ravintolaruokien alkuperämaamerkintöjä.

"Tämä on tärkeä askel eteenpäin. Tarkoituksenmukaista olisi kuitenkin, että EU tekisi oma yhteiset, harmonisoidut sääntönsä. Myös kala tulisi saada nykyistä laajemmin mukaan alkuperämaa-asetukseen", Haikonen painottaa.

EU-mailla on vaihtelevia näkemyksiä siitä, tulisiko asiasta tehdä EU:n yhteistä lainsäädäntöä. Joidenkin jäsenmaiden mielestä alkuperämaan esittäminen lisäisi merkittävästi hallinnollista taakkaa.

Haikonen muistuttaa, että ravintolat saavat vapaat kädet päättää siitä, kuinka lihan alkuperästä ilmoitetaan. Siksi hallinnollinen rasite tarjoilupaikoille tuskin on kovinkaan suuri.

"Jo nyt alkuperän tulee olla ravintolalla tiedossa. Muutos ei siis ole suuri", Haikonen perustelee.

"Ravintoloiden ei tarvitse tehdä varsinaisia uusia hankintoja, kuten valotauluja tai muita vaan ravintola voi itse päättää, mikä on paras tapa ilmoittaa lihan alkuperämaasta kirjallisesti kuluttajalle."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Menestysreseptin etsintä alkaa televisiossa: kuusi yrittäjää kilpailee, kenen tuote pääsee kaupan hyllylle

Foodwestin tekemiseen tulee uusi mittakaava: ruokayrityksiä auttavan asiantuntijapajan tilat nelinkertaistuvat

Maistuuko sinullekin pulla? Et ole yksin – suomalainen syö kahvileipää kolmesti viikossa

Puu sysää muovia syrjään ruokapakkauksissa