Ruoka

S-ryhmä laskee taas hintoja, MTK:n Marttila: "Halvat hinnat ovat juurisyy siihen, että maapallo menee kohti tuhoa"

Ilkka Alarotu perustelee alennuksia vähävaraisten ahdingolla. Marttila pitää päättömänä, että ruuan hintaa lasketaan siksi, että asumisen hinta on noussut kohtuuttomaksi.
Jarkko Sirkiä
Kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu vakuuttaa, että hinnat on saatu alennettua kaupan toimintaa tehostamalla, ei tuottajahintoja laskemalla.

S-ryhmä kertoi torstaina, että se aikoo laskea maidon, kahvin, jugurtin, jauhelihan ja broilerin hintaa. Kotimaista-merkin rasvattoman maidon litrahinta on nyt 0,59 euroa.

Kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu perustelee hintojen laskua tuoreella kyselyllä, jonka mukaan 87 prosenttia suomalaista haluaa, että ruoka olisi halvempaa. Halpuuttamisen jatkoa kannatti 92 prosenttia vastaajista.

Tutkimuksen toteutti Consumer Compass S-ryhmän toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi lähes 1 500 suomalaista.

Alarodun mielestä vähävaraiset suomalaiset ovat joutuneet kiristämään kukkaron nyörejä.

"Kyse ei välttämättä ole suoraan tulotasosta. Esimerkiksi suurissa kaupungeissa ihan kohtuullisillakin ansioilla olevien perheiden asumiskulut voivat olla niin korkeat, että ruokarahoista tingitään", Alarotu pohtii.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila pitää päättömänä, että kaupunkien epäonnistunutta asuntopolitiikka maksatetaan maataloustuottajilla.

"Jos siksi pitää ruuan hintaa jatkuvasti polkea, että ihmisellä ei vuokran tai asuntolainan takia ole varaa syödä, on kehitys sairasta. Asumiskustannusten nousun taustalla on tietoista politiikkaa, johon on puututtava esimerkiksi huomioimalla aluekehitys paremmin."

Keski- ja hyvätuloisille ruoka on liian halpaa, koska sitä on varaa haaskata niin paljon, Marttila linjaa.

"Pienituloisten turvaverkostot on taattava muilla keinoin kuin halpuuttamisella, kyseessä on poliittinen eikä osuuskauppapoliittinen päätös.

"Tuotteilla on oltava jo ilmasto- ja ympäristösyistä hinta, joka vastaa niiden kustannuksia. Meidän on kulutettava vähemmän ja laadukkaampaa. Halvat hinnat ovat juurisyy siihen, että maapallo menee kohti tuhoa."

Suomalaiset käyttävät tuloistaan keskimäärin ruokaan alle 12 prosenttia.

Jos ruokaa pystyy valmistamaan itse valmisruokien sijaan, ruokalaskussa on mahdollista säästä ja syödä silti erittäin laadukkaasti, Marttila huomauttaa.

Viime kasvukausi oli erityisesti eläintuottajille erittäin haastava.

"Huono kesä nosti rehujen hinnat, tuottavuus on pohjamudissa ja samaan aikaa Euroopassa hintakehitys on nouseva. Maataloustuotteiden myyntihinnat eivät ole nousseet mutta kustannukset ovat."

Kaupalle Marttilalla ei ole enää mitään sanottavaa. Sen sijaan elintarviketeollisuudelle on.

"Jos laskitte myyntihintoja, niin saatanan tunarit. Nyt on mentävä täysin vastakkaiseen suuntaan."

Alarotu vakuuttaa, että hinnat on saatu alennettua kaupan toimintaa tehostamalla.

"Kyse on kuluttaja-, ei tuottajahinnoista. Hinnanalennukset mahdollistaa oman tehokkuutemme jälleen lisääntynyt kasvu. Esimerkkinä siitä on Sipoon uusi, nyt kokonaan toimintaan saatu täysautomaattinen logistiikkakeskus."

S-ryhmän Uusi kasvukausi -illallisseminaarissa keskiviikkona Helsingissä esitettiin suomalaisen ruuan menestyksen eväiksi ruokavientiä, joka onnistuu yhteistyöllä ja brändäämisellä.

Pääjohtaja Taavi Heikkilä vakuutti S-ryhmän olevan huolissaan suomalaisen ruuan tulevaisuudesta, mutta lisäsi, että ruuan edullisuus ei ole ristiriidassa huolen kanssa.

"Painopiste on laadun kehittämisessä. Suomi voisi olla ruokainnovaatioiden kärkimaa", Heikkilä visioi.

Heikkilä haastoi kumppaneita mukaan S-ryhmän perustamaan ruoka-alan kasvurahastoon, jonka suuruus voisi olla useita kymmeniä miljoonia euroja. "Riippuu muista sijoittajista ja kohteista."

Viljelijöille Heikkilä povasi lisätuloja ilmastoyrittäjyydestä. "Teemme ProAgrian kanssa tulevaisuusvalmennuksia. Tavoitteena on esimerkiksi, että maanviljelijät voisivat käydä ympäristöpäästökauppaa, kun peltoja saataisiin hiiltä varastoiviksi."

Illan päättäjäraati pohti, miten Suomesta tehtäisiin ruokaviennin suurmaa. Elinkeinoministeri Mika Lintilän resepti on, että brändi on saatava kuntoon.

"Kun menet Indonesiassa katsomaan kaupan juustohyllyä, se on täynnä ruotsalaisia ja tanskalaisia tuotteita." Lintilä pohti, pitäisikö tehdä yksi Suomen ruokabrändiyhtiö sen sijaan, että jokainen menee vientiin yksin.

Lintilä panostaisi myös ruokamatkailuun. "Suomi on viiden mielenkiintoisimman maan joukossa matkailukohteena. Yhdistetään ruoka ja matkailu. Aasialaisille on huikea kokemus päästä Saimaalle onkimaan ahvenia ja tehdä niistä sushia tai maistaa karjalanpiirakoita."

Myös jalostusarvon nostamista viennissä pidettiin tärkeänä. Ettei myytäisi pelkkää siankylkeä tai maitojauhoa, vaan lisäarvotuotteita.

S-ryhmän kenttäjohtaja Arttu Laine korosti, että kansainvälinen kilpailu haastaa ruokaketjua joka päivä.

"Rinnalle tarvitaan uutta tekemistä. Se ei ole joko-tai, vaan sekä-että. Laadulla on iso merkitys."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hämeen maaseutunuoret muistuttavat kotimaisen ruuan arvosta: "Toivomme, etteivät vaalilupaukset jää tyhjiksi"

Leivo pääsiäispyhiksi ihanat herkut: sitruunakakkua, appelsiinitorttua ja pashakakkua

Osaatko leipoa vaaleaa juurileipää? – Näillä ohjeilla onnistut

Joka kolmas aikuinen grillaa – useimmiten yhä makkaraa