Ruoka

"Punainen liha ei ole vaarallista" – Lihakeskusliiton puheenjohtajan mielestä huippu-urheilija tarvitsee ehdottomasti lihaa

Peter Westerholmin mukaan harva uskaltaa liputtaa lihan puolesta valtamediassa tai somessa. Hän nostaa lihan eduiksi maun, koostumuksen ja proteiinin saannin.
Päivi Sivonen
Lihakeskusliiton puheenjohtaja Peter Westerholm vakuuttaa, että punaista lihaa uskaltaa syödä huoletta. Hän itse pitää makkarasta, välikyljyksestä ja tillilihasta.

Lihansyönnin turmiollisuudesta keskustellaan päivittäin julkisuudessa. Peter Westerholmin mukaan Lihakeskusliitto on rankasti altavastaajan asemassa.

"Harva uskaltaa liputtaa lihan puolesta valtamediassa tai somessa. Ihmiset tarvitsevat kuitenkin proteiinia ja monipuolista ruokaa. Punainen liha ei ole vaarallista, jos ruokailutottumukset ovat muuten tasapainossa. Lihaa ei kuitenkaan kannata vetää viikossa kilotolkulla, Westerholm sanoo.

Vaikka kasvissyönnin lisääntymisestä puhutaan jatkuvasti, punaisen lihan kulutus ei ole kuitenkaan vähentynyt vuoden 2018 tilastoissa, Westerholm muistuttaa.

Naudanlihan käyttö kasvoi vuonna 2018 yhteensä kaksi prosenttia ja karitsanlihan kuusi prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Siipikarjanlihan kulutus kasvoi neljä prosenttia ja sianlihan kulutus väheni kolme prosenttia vuonna 2018.

Perusmarketissakin on nykyään paljon lihaa tai liha-aterioita maultaan ja ulkonäöltään jäljitteleviä kasvisruokia. Valikoimissa on esimerkiksi kasvismakkaraa, kasvisgrillipihviä ja kasvislihistä.

"Tässä on pieni ristiriita. Ollaan lihavastaisia, mutta silti lihan hyötyjä käytetään markkinoinnissa ja yleisessä keskustelussa. Kuluttaja tekee lopulta valinnan. Minä en pelkää sitä, että lihansyönti loppuisi."

Westerholmin mielestä kasvisnakit eivät millään pärjää esimerkiksi aidolle lihanakille maussa, ulkonäössä ja koostumuksessa. Hän korostaa, että ruuassa hyvä maku on tärkeintä.

"Valitettavasti ruoka nähdään Suomessa usein enemmän polttoaineena. Syöminen ei ole pelkkää aineensaantia, vaan ruokailun pitää olla nautinto ja sosiaalinen tapahtuma."

Westerholm on itse sekasyöjä, ja hän pitää myös kasvisruuasta. Vaimo on keskittynyt tekemään kotona terveellistä ruokaa sen jälkeen, kun Westerholm sai sydänkohtauksen kolme vuotta sitten.

Käsipalloa harrastava mies on sitä mieltä, että huippu-urheilija tarvitsee ilman muuta lihaa. Soijaa ja hernettä hän pitää luonnottomampana proteiinin lähteenä.

Suosikkiliharuuaksi hän nostaa makkaran eri muodoissa ja välikyljyksen. Maaseudun Tulevaisuuden lukijoille Lihakeskusliiton puheenjohtaja suosittelee takavuosien koulukeittiön inhokkia tillilihaa.

"Kun kävin koulua 1960- ja 1970-luvulla tilliliha oli äklöä, koska se oli tehty huonosta raaka-aineesta. Mureasta naudanpaistista valmistettu tilliliha on sairaan hyvää. Antaumus, aika ja raaka-aineet ovat hyvän ruuan salaisuus."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valviran haaviin jää yhä useammin "laiton olut"

Viron Võrumaa houkuttelee vieraita ruualla

Villiyrttikokki villiintyi nyt sienistä: Metsäsienet ovat yhtä luksusta lautasella kuin hummeri tai kyyhky

Tiesitkö? Oluen alkoholipitoisuus ei ole välttämättä se mikä etiketissä kerrotaan