Ruoka

Loppuuko meiltä kahvi? Ilmastonmuutos haastaa paahtimot yhteistyöhön viljelijöiden kanssa

Paulig tekee kumppanuushankkeissaan töitä, että kahvi riittäisi meille myös tulevaisuudessa.
Kahvimarjat ovat kypsyessään punaisia. Hedelmälihan sisällä on kaksi vaaleaa papua.

Kuivuus, ankarat sateet ja helle koettelevat maailman kahviviljelmiä, jotka sijaitsevat niin sanotulla kahvivyöhykkeellä päiväntasaajan ympärillä. Viljelyala nousee pikkuhiljaa ylös rinteitä äärioloja pakoon.

Pauligilla tilanteeseen on herätty, sillä kahvin saatavuus on paahtimolle tärkeää. Yhtiö tekee kahvimaissa töitä kumppaneidensa kanssa, jotta viljely tehostuisi ja pystyisi sopeutumaan muuttuviin oloihin.

Pauligin kahviliiketoiminnan johtaja Lenita Ingelin kävi loppusyksystä Keniassa, Tansaniassa ja Ugandassa tutustumassa yhtiön vastuullisuustyöhön. Hän vakuuttui työn tarpeellisuudesta.

”Oli tosi innostavaa nähdä, miten viljelijöitä kouluttamalla aika pienilläkin toimilla saadaan parannusta aikaan. Afrikan kahvitilat ovat pieniä, ja työtavat ovat periytyneet sukupolvelta toiselle. Vaimo on yleensä tehnyt raskaan työn ja mies myynyt sadon. Yritämme saada perheet toimimaan yhdessä ja mallifarmien avulla opettaa uusia viljelytapoja”, Ingelin kertoo.

Ingelinin mukaan muutoksen näki jo selvästi.

Mallifarmeilla kahvipensaat olivat terveemmän näköisiä ja sato suurempi kuin muilla.

Paulig on mukana myös kansainvälisessä kahvipaahtimoiden International Coffee Partners -aloitteessa, joka tekee työtä kahvimaissa esimerkiksi rakentamalla kouluja ja saniteettitiloja.

Paulig antoi vuonna 2014 rohkean lupauksen, että vuoden 2018 loppuun mennessä kaikki sen kahvi on vastuullisesti varmennettua. Ingelinin mukaan lupaus on pystytty lunastamaan.

”Se on vaatinut todella paljon työtä, sillä kahvia tulee niin monesta maasta ja laatumme on korkea. Olemme yksi harvoista suurista paahtimoista, joka on päässyt tähän tavoitteeseen”, Ingelin iloitsee.

Finnwatchin vuonna 2016 julkaistussa raportissa Paulig sai huomautuksen kahdella tilalla ja yhdessä hankintaosuuskunnassa havaituista puutteista. Yhtiö lopetti yhteistyön kyseisten tilojen kanssa.

”Tyypillisimmät rikkeet hankintaketjussamme koskevat työturvallisuusasioita, kuten puutteellisten varusteiden käyttöä tiloilla”, Ingelin selvittää. "Paulig käy säännöllisesti tarkistamassa, miten vastuullisuus toteutuu käytännössä."

Paulig on Suomen suurin kahvipaahtimo ja maailman mittakaavassakin iso. Se ostaa vajaan yhden prosentin maailman kahvintuotannosta. Suurin osa kahvista tulee sertifioituna – UTZ ja Reilu kauppa yhdistettynä luomuun – ja loput vastuullisista kumppanuushankkeista.

Pauligin pääpaahtimo on Helsingissä Vuosaaressa, jonne kahvi saapuu ensin laivalla satamaan ja sitten raiteita pitkin paahtimoon, jossa se paahdetaan biokaasulla. Sieltä kahvi menee Suomen lisäksi Ruotsiin, Norjaan ja Baltiaan. Toinen iso paahtimo on Tverissä Venäjällä. Se paahtaa kahvia Venäjän kasvaville kahvimarkkinoille. Lisäksi Pauligilla on kaksi pientä paahtimoa Porvoossa ja Helsingin keskustassa.

Hyvälaatuinen kahvi ei ole itsestäänselvyys. Ingelinin mukaan Pauligin toimet ovat ainoa tapa varmistaa, että hyvää kahvia saa jatkossakin.

”Jos kahvinviljelyä ei pystytä sopeuttamaan muuttuvaan ilmastoon, ala pienenee ja saatavuus heikkenee. Haasteena on myös saada nuoria jatkamaan viljelyä.”

Suomalaisia niukkuus koskettaisi erityisesti, koska me kulutamme eniten kahvia maailmassa, peräti 12 kiloa raakakahvia henkeä kohti vuodessa. Lähes joka toinen Suomessa juotu kupillinen on Pauligin Juhla Mokkaa.

Tässä olemme edelläkävijöitä. Suomessa tummapaahtoiset kahvit ovat kasvattaneet markkinoitaan, maailmalla taas vaalea paahto nousee.

”Vaaleassa paahdossa kahvin luonne tulee parhaiten esille”, Ingelin tietää.

Kiinnostus kahvin alkuperään on myös nousussa. Monet kahveista ovat sekoituksia, mutta tarjolla on myös yhdestä paikasta tulevia.

”Tässä on sama kuin viineissä. Aiemmin puhuttiin vain valko- ja punaviinistä, mutta nyt on tärkeää, mistä rypäleestä viini on tehty. Sama kahvissa: se on niin huikea luonnontuote, että eri maassa ja paikassa tuotettujen kahvien maku vaihtelee todella paljon.”

Vaikka kahvi on suomalaisten suosituimpia juomia, sen arvostus voisi vielä nousta. Ainakin niin, että kahvia ei kaadettaisi viemäriin.

”Iso ja aivan turha hiilijalan­jälki syntyy pois heitetystä kahvista. Sydän itkee verta, kun niin tapahtuu, sillä siinä menee hukkaan valtavasti työvaiheita viljelystä lähtien. Paras tapa arvostaa viljelijöiden työtä on valmistaa kahvia vain sen verran kuin aikoo nauttia”, Ingelin muistuttaa.

Ingelinin mielestä kahvi on Suomessa liian halpaa, kun sitä on varaa kaataa pois. Hinnan tulisi olla sellainen, että viljelijälle varmistuisi hyvä toimeentulo.

”Kahvi on käynyt läpi jo todella monta työvaihetta ennen kuin se on edes matkalla Suomeen.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hämeen maaseutunuoret muistuttavat kotimaisen ruuan arvosta: "Toivomme, etteivät vaalilupaukset jää tyhjiksi"

Leivo pääsiäispyhiksi ihanat herkut: sitruunakakkua, appelsiinitorttua ja pashakakkua

Osaatko leipoa vaaleaa juurileipää? – Näillä ohjeilla onnistut

Joka kolmas aikuinen grillaa – useimmiten yhä makkaraa