Ruoka

Viranomainen vastaa: Kaikkia ruhonosia saa käyttää, vain sukuelimet kiellettyjä

Ruokaviraston johtaja kiistää mielivallan. "Sisäelimet ovat liian halpoja. Pienteurastamoilla ei ole resursseja niiden käsittelyyn."
Mari Ikonen
Julkilausumassa vaaditaan yhtenäistä menettelyä kaikkiin teurastamoihin. Esimerkiksi kieliä kaikki teurastamot eivät suostu irrottamaan. Kuvassa hirven kieltä.

Kokkien ja tuottajien julkilausuma kaikkien ruhonosien käytön sallimiseksi ruuanvalmistuksessa väittää, että Suomen viranomaismääräykset estävät monien elinten käytön. Julkilausuman mukaan kieltojen perusteet vaihtelevat kunnittain.

Ruokaviraston lihantarkastusyksikön johtajan Marjatta Rahkion mukaan viranomaisten linja on yksiselitteinen ja selkeä: perusperiaatteet ovat, että elimet pitää ottaa talteen hygieenisesti ja ne pitää tarkastaa.

"Siinä linjassa ei ole muutostarvetta. Kaikkia elimiä saa kyllä käyttää. EU:lla on vain yksi kiellettyjen lista, ja siinä ovat sukuelimet ja TSE-riskiruhonosat, lähinnä naudanpää. Mutta sekin lista voi tietämyksen lisääntyessä muuttua", Rahkio sanoo.

Rahkion tietoon ei ole tullut useita tapauksia, joissa elinten talteenotto olisi kielletty. Hänen mielestään kyse on ennen kaikkea resursseista.

"Teurastamolla täytyy olla käsipareja ja laitteita. Se on investointikysymys. Määrät ovat kuitenkin pieniä ja tarvitaan ihminen, joka osaa tehdä työn. Esimerkiksi kananvarpaiden talteenottoa varten iso teurastamo joutui rakentamaan uuden linjan. Lisäksi lihat täytyy tarkastaa ja sekin maksaa."

"Me kannustamme kaikkien elinten talteenottoon, mutta resurssointipäätökset ovat aina laitoskohtaisia", Rahkio muistuttaa.

Tammisaarelaisella lampurilla Sebastian Nurmella on asiasta eri käsitys.

"Elinten käyttö on tehty viranomaistoimin vaikeaksi. Suomessa eletään pelon kulttuurissa eivätkä pienteurastamot uskalla oikaista", Nurmi tykittää.

Nurmi ottaa esimerkiksi karitsankielen. Viranomaiset vaativat, että kielen talteen ottamiseksi pää pitää nylkeä.

"Teurastamot eivät halua tehdä sitä, koska se ei onnistu samoin kuin naudan nylkeminen. Mutta karitsankielen nappaaminen onnistuisi ilman pään nylkemistäkin ja jotkut teurastamot haluaisivat sen tehdä. Mutta on kyse valvontaeläinlääkärin armosta, onnistuuko se. Voisihan kielet pistää vadille vaikka numerojärjestykseen tarkastettavaksi – sisuksetkin tarkastetaan ruhosta erillään", Nurmi esittää.

Nurmi peräänkuuluttaa viranomaisten ja toimijoiden välille positiivista keskustelukulttuuria pelon kulttuurin sijaan.

Lue myös:

Kokki-ravintoloitsija: Viranomaispäätökset vähättelevät tuottajien työtä

Yli 300 kokkia ja ruoka-ammattilaista vaatii Ruokavirastolta lupaa kaikkien ruhonosien käytölle – "Joku raja mielivallalle!"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Elintarvikkeiden vienti vaatii aikaa ja rahaa: "Ihmissuhteita ei rakenneta muutamassa kuukaudessa, vaan se vaatii pitkäaikaisen sitoutumisen"

Juhannus tuo Alkon myyntiin huiman piikin: Alkoholittomien oluiden ja kuohuviinien myynti kasvaa yli 70 prosenttia

Oletko järjestämässä juhlia? Lue tästä maa- ja kotitalousnaisten vinkit, joilla onnistut varmemmin ja stressaat vähemmän

"Teimme virheen" – Jukolassa tarjottiin saksalaisia kananmunia ja liettualaista broileria