Ruoka

Ulkomaista lihaa VR:n junien pasta-annoksiin myyvä Wursti: "Kotimaisesta kinkusta on ollut pulaa"

Etenkin pienemmillä yrityksillä, kuten noin 30 miljoonan euron liikevaihtoa tekevällä Wurstilla, on hallituksen puheenjohtajan mukaan vaikeuksia saada kotimaista lihaa.
Esko Keski-Vähälä
Kuvituskuva.

MT kertoi aiemmin, että VR:n junien ravintolavaunuissa on myynnissä pasta-annos, jonka yhtenä ainesosana on mahdollisesti ulkomailta tuotu kinkku. Kinkkupastan liha on peräisin järvenpääläiseltä Wurstilta. Kinkku on tilanteen mukaan joko suomalaista, tanskalaista tai saksalaista.

Lihayhtiö Wurstin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Jyrki Saarela kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että tällä hetkellä VR:lle toimitettava liha on saksalaista. Liha, joka pasta-annoksia varten toimitetaan, tulee kerrallaan aina yhdestä maasta, eikä voi siis käydä niin, että osa lihasta olisi saksalaista ja osa suomalaista.

"Osa lihasta on yleensä suomalaista, mutta ei varmana tällä hetkellä, koska kinkussa on ollut niin huono saatavuus. Kotimaisesta kinkusta on ollut ihan pulaa", Saarela sanoo.

Etenkin pienemmillä yrityksillä, kuten noin 30 miljoonan euron liikevaihtoa tekevällä Wurstilla, on Saarelan mukaan vaikeuksia saada kotimaista lihaa, sillä eläimet teurastavat liha-alan jätit käyttävät itse suuren osa kotimaisesta lihasta. Toisaalta ongelmia aiheuttaa toimitusjohtajan mukaan se, että teurastamotoiminta on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana keskittynyt rajusti.

Esimerkiksi viime jouluna Wursti ei saanut ostettua ennakkotilauksen jälkeen lisää kotimaista kinkkua, vaikka se olisi halunnut. Kotimaisen kinkun Wursti ostaa Atrialta, joka toisen kilpailijansa tavoin on alkanut viedä porsaanlihaa Kiinaan.

"Kun Atria ja HK ovat alkaneet viedä lihaa Kiinaan, sekin on tietenkin Suomen kulutuksesta pois", Saarela pohtii.

Toimitusjohtaja ei osaa tarkemmin arvioida, kuinka pitkään Wursti käyttää saksalaista lihaa. Hän arvioi, että kotimaisen kinkun saatavuus tulee todennäköisesti tulevaisuudessa jopa heikentymään nykyisestä. Saarela nostaa esiin sen, että viime vuonna sikojen teurasmäärät vähenivät kotimaassa rajusti edellisvuoteen verrattuna.

Saarela korostaa, että alkuperämerkinnöissä Wursti toimii lain määräämällä tavalla. Toisaalta hän ei vastusta sitäkään, että lihan alkuperästä pitäisi kertoa nykyistä tarkemmin.

"Käytännössä se on kuitenkin helpompi noin, jos lihaa joutuu ostamaan useasta maasta. Sitä ei pysty koko ajan vaihtelemaan", toimitusjohtaja perustelee nykyistä tapaa kertoa lihan alkuperä.

Lue lisää:

VR:n junien ravintolavaunuissa suuhun voi päätyä ulkomaisesta lihasta tehtyä kinkkupastaa: "Suosimme aina kotimaisia tuottajia, kun se on laadultaan ja hinnaltaan järkevää"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tiesitkö, että olemme ennätyskansaa myös tässä: suomalaiset syövät eniten ruista maailmassa

Suomalaisten maidontuottajien omistama Valio käyttää lihapyöryköissään kotimaisen sijaan uusiseelantilaista lampaanlihaa: "Volyymi on vähäinen ja saatavuus epäsäännöllistä"

Hyvinkääläinen Crafters valittiin Suomen parhaaksi olutravintolaksi

Jännittääkö kalan ostaminen? Näillä vinkeillä kalakauppa onnistuu