Ruoka

Unkarilaistutkija rakastui suomalaisnaiseen ja ryhtyi suomalaisen ruuan puolestapuhujaksi

Ruoka 10.03.2019 Nurmijärvi

Unkarilainen tutkija Csaba Jansik on koonnut Suomi-ruuan puolesta puhuvat tieteelliset faktat. Hän haluaisi vakuuttaa muutkin siitä, miten hyvää ja puhdasta suomalainen ruoka on. Pitäisi vain osata tuotteistaa. "Ottakaa oppia Ruotsista. Ne brändää vaikka oman anoppinsa."


Kimmo Haimi
Jansikin pojat Emil, 14, Joel, 16, ja Benjamin, 10, ja Eliel, 5, (ei kuvassa) ovat myös leivän ystäviä niin kuin isä-Csabakin.

Jansikin talon naapurissa Nurmijärvellä laiduntaa pari hevosta ja takapihalta alkavat marja- ja sienimaastot. "Me olemme Johannan kanssa molemmat maaseudulta, joten tykkäämme asua maalla", Csaba Jansik sanoo.

Csaba Jansikin nuoruudessa Unkarissa elettiin kuin Suomessa sotien jälkeen. Maatyöt tehtiin hevosella ja joka talossa oli kotieläimiä, niin Jansikeillakin. Vielä neljä vuotta sitten Csaban iäkkäät vanhemmat pitivät kotisikoja, teurastivat ne kotona ja äiti teki niistä makkaraa. Aina oli myös kanoja, joskus lehmäkin ja kaneja.

Johanna taas on kotoisin lypsykarjatilalta Pohjois-Karjalasta.

Pariskunnan tiet yhtyivät nuorten leirillä Höytiäisen rannalla vuonna 1996. Jo aiemmin Jansik oli vieraillut ystävyysseurakunnassa Kontiolahdella ja ihastunut Suomeen ja sen puhtauteen.

"Me juotiin vettä suoraan järvestä ja ihmeteltiin, miten se voi olla niin kirkasta. Meidän vatsat kestivät sitä hyvin, kun oltiin tottuneita kaikkeen."

Jansik kiinnostui suomen kielestä. Hän valitsi sen kansantaloustieteellisessä toiseksi kieleksi välttyäkseen venäjän opinnoilta 1980-luvun loppupuolella.

"Sun olis pitänyt nähdä ne opettajien suut, kun ne aukes: Mitä? Suomea? Mutta jostain syystä ne sanoi ok."

Suomen kieli kuulosti unkarilaisen korvaan tutulta, vaikkei siitä aluksi ymmärtänyt mitään. Monien vierailujen ja harjoittelujen jälkeen Jansik puhui suomea jo sujuvasti. Csaba ja Johanna avioituivat ja pariskunta asettui Suomeen.

Johanna opiskeli Pieksämäellä nuoriso-ohjaajaksi. Vuonna 2000 Jansikit muuttivat Unkariin, kun Csaba saattoi tohtoriopinnot loppuun. Siellä Johanna oppi unkaria.

"Lapsilla on se kohtalo, ettei millään kielellä voi huijata vanhempiaan", isä vitsailee.

Jansik sai stipendin Helsingin yliopistoon, mistä hänet kutsuttiin MTTL:n projektiin Baltia-vertailuun, johon tarvittiin kansainvälisesti orientoitunut henkilö.

"Siitä lähtien olen ollut samassa talossa, talon nimi vain on vaihtunut. Urapolku on ollut tylsä, mutta tehtävät sitäkin vaihtelevampia."

Suomalaisten elintarvikkeiden kansainvälinen kilpailukyky on Jansikin erikoisalaa. Vertailujen seurauksena on syntynyt muun muassa Luonnonvarakeskuksen ruokafakta-sivusto, jota Jansik pitää kilpailukykyselvitystensä ohella tärkeimpänä saavutuksenaan.

"Siihen on koottu kaikki Suomi-ruuan vahvuudet. Tietoa kerättiin luotettavista tilastolähteistä ja asiantuntijoilta. Faktat osoittavat, miten puhdasta ja turvallista suomalainen ruoka on."

Jansik luettelee esimerkkejä: salmonellavapaa ketju niin kananmunissa, broilerissa kuin lihassa, eläinten hyvinvointi Euroopan kärkeä, hyvä kasvi- ja eläintautitilanne, vähäinen torjunta-aineiden ja antibioottien käyttö sekä puhdas ilma, vesi ja maaperä.

"Ruokafakta on hyvä työkalu vientiin. Yleensähän kaikki pitävät omaa ruokaansa puhtaimpana — kysy vaikka italialaisilta. Mutta siihen voi sanoa, että katsotaanpa faktat."

Pelkät faktat eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan markkinoinnin osaamista ja brändäämistä. Ja halua vientiin.

Vielä viisi vuotta sitten halua ei kauheasti ollut. Jansik muistaa, miten hän esitti meijereille, että pitäisi olla muitakin vientimaita kuin Ruotsi ja Venäjä.

"Valion silloinen toimitusjohtaja sanoi vain, että venäläiset kuluttajat ovat aina arvostaneet suomalaisia meijerituotteita ja tulevat arvostamaan. Puolen vuoden päästä Venäjän markkinat sulkeutuivat."

"Tuontisulku oli siitä hyvä, että sen jälkeen alettiin hakea kasvua viennistä ja kouluttamaan vientiosaajia."

Jansikin mukaan Suomi on kyllä ylivertainen tuotteiden laadussa, mutta markkinoinnissa voisi ottaa oppia länsinaapurista.

"Ruotsalaiset brändää vaikka oman anoppinsa. Niillä on huonekaluja, vaatteita, kodinkoneita ja autoja, jotka kaikki tuntevat. Kyllä mekin osaamme brändätä Suomessa, mutta muualla meitä ei tunneta."

Unkarilaisille Jansik myisi Suomesta paljonkin. Esimerkiksi rikkaan leipäkulttuurin. "En ole nähnyt tällaista leipävalikoimaa missään muualla. Suomalainen leipähylly on kuin Ranskassa juustotiski."

Jansik kiittää suomalaista leipomoteollisuutta rohkeudesta innovoida ja tehdä tuotteita muustakin kuin vehnästä. Matkalaukussa Unkariin on aina mukana ainakin ruispuikuloita.

Eksoottista suomalaista makua tulee myös marjoista. "Vaimo kerää niitä omalta tontilta pakastimen täytteeksi. Ne ovat ruokakulttuurin helmiä, ja vien niitä Unkariin, jos mennään lentämällä."

Kun Csaban ääni oli pikkupoikana käheä, äiti teki hänelle muna-sokeriliemen. Se auttoi. "Meidän takapihan kanojen munia uskalsi syödä, mutta Suomessa voi kaikkia munia syödä raakana turvallisesti, kun ei ole salmonellaa."

Parasta ruokaa Suomessa Jansik on saanut Johannan sukulaisten luona. "Lappalainen poronkäristys puolukkasurvoksen kanssa on hieno elämys. Voi että on hyvää. Ei täällä pysty montaa ruokaa mainitsemaan, mistä en tykkäisi."

Kun Jansikeille tulee Unkarista vieraita, niin he tarjoavat näille paistettua lohta, sillä lohi on Keski-Euroopassa kallista. Tai hyvää lihaa. "Tammikuussa syötiin toinen joulukinkku, kun sukulaiset tulivat."

Unkarissakin on omat herkkunsa, kuten esimerkiksi punainen kulta eli paprikatahna, jota Jansikilla on aina pöydässä. Sitä pannaan kaikkiin lihakastikkeisiin ja joskus leivänkin päälle.

"Sitä on mietoa ja tulista. Jotkut ystävät ovat hurahtaneet tähän niin, että sitä pitää tuoda tuubikaupalla."

Alkuvuosina Jansikien tullessa Unkarista Suomeen kahdesta matkalaukusta toinen oli kerran täynnä mausteita. "Jouduin tullissa väittelemään pitkään, että ne ovat vain omaan käyttöön", mies nauraa.

Kun Jansikeilla juodaan viiniä, se on aina unkarilaista. "Mutta viiniä juomme lähinnä vain juhlissa tai ystävien seurassa."

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT