Ruoka

”Osalle syömisestä on tullut uskontoon verrannollinen fundamentalistinen oppi" – ruokavalinnoilla ilmaistaan identiteettiä, mutta ihmisarvo ei voi riippua syömisistä

Hanna Linnove
Ruokakauppojen valikoimat ovat kasvaneet viime vuosikymmenien aikana räjähdysmäisesti.

Luomun suosijoihin liitetään monta arvostettua piirrettä kuten hienostuneisuutta, varakkuutta ja epäitsekkyyttä, paljastui Petteri Puskan väitöstutkimuksessa. Luomua ostamalla rakennetaan itselle mieluisaa identiteettiä ja viestitään arvoista muille (MT 19.2.2019).

MT:n lukijat reagoivat uutiseen enimmäkseen ärtymyksellä. He kiistivät Facebook-kommenteissa ostavansa luomua statustaan ajatellen ja kokivat vaikuttimiensa kyseenalaistamisen epäreiluksi.

Ilmiö on mielenkiintoinen. Eikö hyvistä valinnoista pitäisikin tuntea ylpeyttä?

Luomun suosiminen suojaa luonnon monimuotoisuutta, tukee maatalousyrittäjien taloutta ja edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Jos valinnalle löytyy hyviä asiaperusteita ja muiden haluaisi valitsevan samoin, kannattaako siitä saatavaa statusta häpeillä?

Hallitsemattomassa syömisessä ei ole kyse laiskuudesta tai itsekurin puutteesta.

Mielikuvat luomutuotteiden kuluttajista ovat vain yksi esimerkki ruokiin liitetyistä elämäntyyleistä. Yksilöllisen identiteetin rakentaminen tuotevalinnoilla on nykyisin helppoa ja halpaa.

Viime vuosikymmenien aikana elintarvikkeiden saatavuus laajeni räjähdysmäisesti. S-ryhmän valikoimassa on nyt 25 000 tuotetta. 90-luvun alussa niitä oli alle 5 000.

Samalla tuotteiden hinnat tuloihin verrattuna ovat laskeneet tasaisesti. Tällä hetkellä suomalainen käyttää ruokaan keskimäärin 12 prosenttia tuloistaan. Vielä 70-luvulla summa oli lähellä 30 prosenttia. …

Kansainvälisessä kilpailussa onnistuminen edellyttää elintarvikkeilta mainontaa, jossa onnistutaan vakuuttamaan kuluttaja tuotteen avulla saavutettavasta elämäntyylistä.

Brändäyksen merkityksen voi nähdä erityisesti Coca-Colassa. Tuote on kirjaimellisesti vettä, sokeria, makuaineita ja hiilihappoa, sen juomiselle ei ole mitään ravitsemuksellista syytä.

Silti Coca-Cola on ruokatuotteiden arvokkain brändi, jonka arvoksi Forbes arvioi 57,3 miljardia dollaria eli 51 miljardia euroa.

Arvo on tosin viime vuosina laskenut. Virvoitusjuomista on tullut kauniiden nuorten sijaan sairaalloisesti ylipainoisten amerikkalaisten ja brittien symboli. …

Johannes Tervo
Luomutiloilla lehmät saavat laiduntaa ja herkutella apilalla, joka on tärkeä typensitojakasvi.

Halpaa ruokaa on tarjolla paljon ja sen nautinnollisuutta ja elämyksellisyyttä markkinoidaan aggressiivisesti. Palkkatyöhön sisältyy yhä harvemmin fyysistä rasitusta.

Seurauksena myös suomalaiset lihovat.

Merkittävään lihavuuteen liittyy terveysriskejä, mutta siihen liitetään lisäksi suhteeton määrä esteettisiä mieltymyksiä, suorituspaineita ja ennakkoluuloja.

Tuoreen brittiläisen tutkimuksen mukaan kaikkein pienin riski kuolla sairauteen on niillä 40 vuotta täyttäneillä ihmisillä, joiden painoindeksi sijoittui normaalin vaihteluvälin 18,5–25 yläpäähän (The Lancet, joulukuu 2018).

Mainoskuvissa ihannoidut mallit ovat kuitenkin normaalipainon alarajoilla tai sen alla.

Monia ruokavalintoja ja varsinkin tiukkoja dieettejä markkinoidaan ajatuksella, että jos paino muuttuu, koko elämä muuttuu. Kun ruuasta tulee liian tärkeä sekä palkintona että rangaistuksena, terve suhde ruokaan ja kehoon hämärtyy.

”Yleensä merkittävään ylipainoon liittyy psyykkisiä ongelmia, jotka vaikuttavat syömisen hallintaan. Ahmintaoireilua ei vielä tunnisteta tarpeeksi hyvin syömishäiriöksi, vaan syömishäiriö yhdistyy virheellisesti vain hoikkuuteen, hyvin niukkaan syömiseen tai ahmitun ruuan oksentamiseen”, Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä kertoo.

”Hallitsemattomassa syömisessä ei ole kyse laiskuudesta tai itsekurin puutteesta. Syömisellä aiheutetaan samalla tavalla fyysistä pahaa oloa kuin syömättömyydellä tai vaikka viiltelyllä. Fyysisellä pahalla ololla turrutetaan psyykkistä pahaa oloa, jonka käsittelemiseksi ei ole riittäviä taitoja.”

Terveeseen ruokasuhteeseen kuuluu oman kehon arvostus, Mikkilä muistuttaa.

”Monet tuskailevat sitä, kun talvella tekee mieli syödä enemmän ja paino nousee. Muutaman lisäkilon kerääminen on luonnollinen reaktio kylmään vuodenaikaan, joten tuskailu on turhaa. Kehoaan kannattaa kuunnella kiinnostuneena, ei syyllistäen tai vihaten.”…

Seksi myy, ruokaakin, mutta yleensä vain nuorten ja hoikkien ihmisten seksi.

Lihomisen kontrollointi limittyykin usein saumattomasti siihen, kuinka seksuaalisesti haluttavaksi kokee itsensä. Fyysinen läheisyys, kosketus ja rakkaus liitetään usein ensisijaisesti parisuhteeseen, jolloin ulkonäkö voi vaikuttaa kokemukseen siitä, että ei ole rakkauden arvoinen. Oma ajatus seksuaalisesta markkina-arvosta voi silloin heijastua koko ihmisarvoon.

Liikunta yhdistetään liian usein vain kalorien kuluttamiseen. Hiihtolenkin päälle syöty jättipitsa ei hävitä liikunnan hyviä vaikutuksia – päinvastoin.

”Liikunta on aina terveellistä, riippumatta siitä, mitä treenin jälkeen syö. Syömisen ja liikunnan suhteen ajatus kannattaa kääntää siihen, että syö liikkuakseen, ei liiku syödäkseen”, Mikkilä muistuttaa.

Kehoviha ja vääristynyt suhde ruokaan opitaan usein omilta vanhemmilta.

”Kun esimerkiksi sokeri kielletään lapselta kokonaan, mennään perse edellä puuhun. Oleellisempaa olisi opettaa sokerin järkevää käyttöä. Syömiseen ei kuulu syyllisyys eikä suorittaminen eikä ruualla palkita tai rangaista. Suhtautumisen pitäisi olla mahdollisimman neutraalia ja latauksetonta. Ylilyönnit kostautuvat”, Mikkilä kuvailee.

”Isovanhempani ovat juoneet niin kauan kuin muistan joka päivä pullakahvit. Se on herkkujen käyttöä terveimmillään ja parhaimmillaan.”…

Jaana Kankaanpää
Herkutkin kuuluvat terveelliseen ruokavalioon.

Toisen ihmisen kontrollointi on yksi henkisen väkivallan muodoista. Se pätee myös ruokavalintoihin.

”Täysi valta toiseen on epäterve piirre. Parisuhteessakin ollaan yksilöitä ja tehdään omia valintoja. Erimielisyyksistä voidaan keskustella, mutta toista ei saa pakottaa tai painostaa”, Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Johanna Matikka toteaa.

”Vallankäyttö on osaltaan sukupuolittunutta, sillä tutkimusten mukaan naisten lihavuuteen suhtaudutaan kielteisemmin kuin miesten. Naisten kehon rasvapitoisuuden pitää kuitenkin olla korkeampi eivätkä miehelle sopiva dieetti tai treenaus sovellu naisen hormonitoimintaan.”

Vallankäyttöä voidaan verhota hyvinvointipuheeseen, jossa sitä perustellaan huolella toisen terveydestä. Mikkilä rohkaisee ottamaan läheisen ruokavalinnat puheeksi, mutta lempeästi.

”Rakkaalle ihmiselle ei saisi koskaan syntyä sellaista kuvaa, että rakkauden määrä riippuu syömisistä tai kehon koosta.”…

Viime aikoina on puhuttu paljon ”puhtaasta ruuasta”. Matikka on haistellut ja maistellut ilmiötä toisessa työssään joogaohjaajana.

”Osalle syömisestä on tullut uskontoon verrannollinen fundamentalistinen oppi, joka säätelee koko elämää. Koodistossa on paljon uskontojen puhtaussääntöjä muistuttavia piirteitä. Hämmästelenkin, mihin sillä puritaanisella syömisellä pyritään?”

Taivaspaikan sijaan syöjä voi himoita lupausta kuolemattomuudesta tai paikkaa eliitistä. Valinnoilla todistetaan, että on parempi tai hyveellisempi kuin muut.

Toisaalta kimmoke ekologisiin ruokavalintoihin voi syntyä myös arvottomuuden tunteesta, Mikkilä kertoo.

”’En ole niin tärkeä, että takiani kannattaisi kuormittaa ympäristöä’, sairastunut voi ajatella. Vegaaniruokaa on syötävä enemmän kuin tavallista ja suuret annokset ovat yleensä sairastuneelle kauhistus. Siksi parantuminen voi edellyttää ekologisuuden jättämistä taka-alalle ainakin toipumisen ajaksi.”

Jukka Pasonen
Parisuhteen vallankäyttöä ja henkistä väkivaltaa voidaan verhota hyvinvointipuheeseen, jossa sitä perustellaan huolella toisen terveydestä.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Pouttu valittaa kasvislihan kiellosta hallinto-oikeuteen: "Mikään ei muutu, jos kukaan ei suutu"

Valio sitoutuu Pariisin sopimuksen mukaisiin ilmastotavoitteisiin – "Ilmastonmuutos on aikamme suurin globaali haaste"

MT vertaili pääkaupunkiseudun ateriapalveluiden tarjoaman lihan kotimaisuusastetta – Espoo nousi jumbosijalta ykköseksi

Kaurabuumi näkyy leipomossa ja kauran kulutuksessa – Vaasanin kaurapalaleipien myynti kasvoi vuodessa 38 prosenttia