Ruoka

Kesko vaihtoi luomuvihannesten tarrat lasermerkintään: "Tämähän on hirveän hyvä yhdistelmä"

Keskon osto- ja myyntipäällikön mukaan uuden merkinnän ansiostakaan ei tarroista ja muoveista päästä täysin eroon.
Kesko Oyj
Tällä hetkellä kaupoissa on myynnissä muun muassa laserilla merkittyä inkivääriä, avokadoa ja granaattiomenaa.

K-ryhmän kaupoissa on viime vuoden lopulta lähtien myyty laserilla merkittyjä luomuvihanneksia. Tällä hetkellä kaupoissa on myynnissä laserilla merkittyä inkivääriä, bataattia, avokadoa ja granaattiomenaa.

Keskon päivittäistavarakaupan osto- ja myyntipäällikkö Nanette Karttunen kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että uudenlaiseen merkintään päädyttiin Keskon ulkomaisen tavarantoimittajan ideasta. Yritys on erikoistunut luomutuotteisiin.

"Todettiin, että tämähän on hirveän hyvä yhdistelmä, koska laki vaatii, että kaupassa pitää olla selkeästi eroteltuna luomutuotteet ja tavalliset tuotteet. Tämä toimii hyvin siihen, ettei tarvitse tarroittaa tai pakata luomua", Karttunen sanoo.

Euroopassa on Karttusen mukaan useampia kaupparyhmiä, jotka myyvät lasermerkittyjä vihanneksia.

Lasermerkintä ei sovellu aivan kaikenlaisiin hedelmiin tai vihanneksiin. Karttunen sanoo, että esimerkiksi sitrushedelmiin voi tehdä merkinnän, mutta sitrushedelmien kuori käyttäytyy niin, ettei merkintä pysy hyvänä kovin kauaa. Suosittuja luomutuotteita ovat muun muassa tomaatit ja omenat, mutta niiden pinnassa lasermerkintä ei ole toistaiseksi toiminut.

Suomalaisittain kiinnostava merkintäkohde voisi olla kurkku. Keskon tavarantoimittaja Eostan verkkosivuilta paljastuu, että laser soveltuu kurkun merkitsemiseen. Karttunen muistuttaa kuitenkin, ettei Kesko tee ostopäätöksiä pelkästään laserointimahdollisuuksien perustella, vaan tuotteet hankintaan sieltä, mistä saadaan paras hinta-laatu -suhde.

"Ei ostoja siirretä Hollantiin siksi, että heillä on tämä kone", hän lisää.

Lisää kustannuksia lasermerkinnöistä ei ole ainakaan Keskolle tullut. Osto- ja myyntipäällikön mukaan Kesko on ostanut jo aiemminkin nyt laserilla merkityt tuotteet samalta tavarantoimittajalta.

"Laitteisiin on toki investoitu, mutta itse se prosessi tuskin on kauhean kallis. Toisaalta pakkausmateriaalikin maksaa", Karttunen pohtii.

Karttunen pitää mahdollisena sitä, että tulevaisuudessa laseroinnin ansiosta muovin ja tarrojen käyttöä voidaan vähentää melko paljonkin.

"Kaikki tuotteet eivät kuitenkaan sovellu tähän, ja jos halutaan tuoda tuotteen brändiä tai muuta ominaisuutta tuoda esiin, ei tarroittamisesta päästä ehkä täysin eroon ", hän arvioi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ensikertalaiset toiveikkaina Grüne Wochella – "Lähdettiin katsomaan, miten kinkku maistuu saksalaisille"

Ruokavirasto: Raakasuklaan nimeä ei pidä käyttää suklaata myytäessä

Käytännöt vegaaniruuan tarjoamisesta päiväkodeissa vaihtelevat eri puolilla maata – Helsingin päiväkodeissa saa vegaaniruokaa, Oulussa ei

Uuden ajan yhteistyö ruokaviennissä – neljä perheyritystä alkaa yhdessä viedä huippulaatua Aasiaan