Ruoka

Elintarvikkeiden tuonti on kasvanut koko 2000-luvun – juuston tuonti paisunut yli 50 miljoonalla kilolla

Suomeen tuotiin viime vuonna runsaat 60 miljoonaa tonnia tavaraa. Tuontitilastot kertovat maailmanmarkkinoiden muutoksista ja kotimaan tottumuksista.
Jukka Pasonen
Elintarvikkeiden ja elävien eläinten tuonti on puolitoistakertaistunut 16 vuodessa. Vuonna 2018 ruokaa tuotiin 820 miljoonaa kiloa enemmän kuin vuonna 2002.

Porvoon Sköldvikissä sijaitsee Suomen suurin satama. Sinne seilaa vuosittain tuhatkunta säiliöalusta, joista osa on niin suuria, että niiden kannelle mahtuisi viisi jääkiekkokaukaloa. Lastinaan ne tuovat Nesteen öljynjalostamon raaka-aineeksi yhteensä yli kymmenen miljoonaa tonnia raakaöljyä.

Sköldvikin satamaan vuosittain tuleva öljymäärä käsittää yksinään noin kuudenneksen kaikesta, mitä Suomeen vuosittain tuodaan.

Viime vuonna Suomen koko tuonti oli määrällisesti runsaat 60 miljoonaa tonnia tavaraa, selviää Tullin ylläpitämästä tilastotietokannasta. Kaikesta tuodusta tavarasta 40 prosenttia oli polttoaineita, voiteluaineita ja sähkövirtaa. Ryhmä pitää sisällään raakaöljyn, kivihiilen ja maakaasun ja sähkövirran. Suomeen tuonnin määrällinen kulmakivi on energia, ja hyvin suuri osa siitä tulee Venäjältä.

Suomeen tuoduista tonneista melkein puolet tulee itänaapurista. Tonneissa mitattuna peräti 27 prosenttia maahan saapuvasta tavarasta on itänaapurin energiaa, pääosin öljyä ja jonkin verran kaasuja. Suomeen tuotua raakaöljyä myös viedään meiltä erilaisten öljyjalosteiden muodossa. Suurin osa maahantuodusta raakaöljystä jää kuitenkin tänne.

Vaikka pelkkä tonnien tuijottaminen kertoo vain vähän talouden toiminnasta kokonaisuudessaan, on niistäkin mahdollista päätellä jotain. Esimerkiksi sen, että Suomi tarvitsee toimiakseen venäläistä öljyä.

Muutokset niin tuonnissa kuin viennissäkin heijastelevat monesti tilannetta maailmanmarkkinoilla. Esimerkiksi nikkelin maailmanmarkkinahinnan nouseminen näkyy Tullin tuontitilastoissa raaka-ainetuonnin arvon nousuna ja samaan hetkeen osuvana tuonnin tonnimäärien laskuna.

Arvon ja määrän muutokset antavat kuvaa siitä, millä tavalla Suomen markkinat ovat yhteydessä maailmanmarkkinoihin.

Tullin tilastointien avulla on mahdollista selvittää tarkasti kaikki, mitä Suomeen tuodaan ja mitä meiltä viedään maailmalle. Öljytonnien lisäksi Uljas-tietokanta paljastaa muun muassa sen, että Suomeen tuodaan nyt enemmän ulkomaista ruokaa kuin koskaan aiemmin. Niin on tehty lähestulkoon koko 2000-luvun ajan.

Tullin tietokannasta löytyy tilastointia vuodesta 2002 alkaen. Silloin Suomeen tuotiin runsaat 1,6 miljoonaa tonnia elintarvikkeita ja eläviä eläimiä. Sen jälkeen ruuan tuonti on kasvanut 50 prosenttiyksikköä. Viime vuonna elintarviketuonnin määrä oli noussut runsaaseen 2,4 miljoonaan tonniin. Samaan aikaan myös tuonnin arvo on ollut selvästi kasvussa. Viime vuonna Suomeen tuotujen elintarvikkeiden arvo oli miltei 2,5 miljardia euroa suurempi kuin vuonna 2002.

Elintarvikkeiden tuonti ei kuitenkaan ole jakautunut tasaisesti kaikkien luokkien kesken. Missä esimerkiksi maidon ja kerman tuonti on vähentynyt määrällisesti vuodesta 2002, siinä juuston tuonti on kasvanut yli 50 miljoonalla kilolla. Toisin sanoen jokaiselle suomalaiselle tuotiin viime vuonna kymmenen kiloa enemmän juustoa kuin vuonna 2002. Myös lihan, kalan ja munien tuonti on lisääntynyt määrällisesti 2000-luvulla.

Sen sijaan viljojen tuonti on laskenut 2000-luvulla selvästi. Esimerkiksi vehnää tuotiin vuonna 2002 noin 188 miljoonaa kiloa. Viime vuonna Suomeen tuodun vehnän määrä oli pudonnut 50 miljoonaan kiloon. Ohran kohdalla tuontimäärän lasku on ollut vielä jyrkempi. Vuonna 2002 Suomeen tuotiin noin 49 miljoonaa kiloa, mutta viime vuonna määrä oli laskenut 609 tuhanteen kiloon.

Viljatuotteiden kohdalla suunta on kuitenkin ollut toinen. Jauhojen, ryynien, kakkujen ja maltaiden tuontimäärät ovat olleet kasvussa samaan aikaan kun pelkkää viljaa tuodaan vähemmän.

Tuonti- ja vientimäärät antavat viitteitä kulutustottumusten muutoksista kotimaassa. MTK:n kauppapolitiikasta vastaavan johtajan Juha Ruipon mukaan esimerkiksi myllyviljan tuontimäärien lasku kertonee kotimaan hyvistä satovuosista. Lisäksi elintarviketuonti kertoo myös kaupan halusta tarjota aiempaa monipuolisempia tuotteita ja kuluttajien halusta ostaa niitä.

Tuontia tarkastellessa määrän lisäksi tärkeässä asemassa on myös tuodun tavaran arvo. Esimerkiksi vuonna 2017 kolmannes Suomen elintarviketuonnin arvosta tuli hedelmistä, kahvista ja mausteista, selviää Pellervon taloustutkimuksen alkuvuodesta julkaisemasta selvityksestä. Hedelmät ja kahvi ovat merkittävä ryhmä sekä määrällisesti että arvonsa puolesta, mutta mausteiden kohdalla tuonnin arvo on huomattavasti tuontimääriä korkeampi.

Tuonnin tarkastelu yksistään kertoo kuitenkin vain osan kansantalouden tilasta. Yhteistarkastelu viennin kanssa kertoo kauppataseesta, eli siitä, kuinka suuri viennin arvo on suhteessa tuonnin arvoon.

Elintarvikkeiden kauppatase on ollut suunnilleen samassa suhteessa alijäämäinen, kuin mitä tuonti on 2000-luvulla lisääntynyt. Tämä tarkoittaa, että Suomeen tuodun ruuan arvo on korkeampi kuin viedyn, ja tilanne on ollut sama jo 1990-luvun puolivälistä asti. Väistynyt hallitus asetti tavoitteekseen elintarvikkeiden kauppataseen alijäämän vähentämisen.

Siinä ei kuitenkaan onnistuttu. Elintarviketuonnin arvon kasvu on pysynyt viennin arvon kasvua suurempana kohta 30 vuotta.

Sanne Katainen
Ylivoimaisesti tärkein tuontitavara Suomeen on raakaöljy.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Maistuuko sinullekin pulla? Et ole yksin – suomalainen syö kahvileipää kolmesti viikossa

Puu sysää muovia syrjään ruokapakkauksissa

VR juottaa liikematkustajille tanskalaista ja brittiläistä kahvimaitoa: "Markkinoilla ei ole kotimaista vaihtoehtoa"

Mikko Kärnä haluaa pohjoismaisen ruokavalion UNESCO:n kulttuuriperintöluetteloon: "Lumen ja jään keskellä kasvaneille kansoille lihan sekä kalan hyödyntäminen on ollut välttämätöntä selviytymisen kannalta"