Ruoka

Tutkimus: Maaseudun ihmiset lihovat nopeammin kuin kaupunkien

Aiemmin on arvioitu, että kaupungistuminen lihottaa väestöä. Tuore tutkimus kyseenalaistaa tämän käsityksen.
Jaana Kankaanpää
Maaseudulla syödään epäterveellisemmin kuin kaupungeissa.

Maailman väestö lihoo maaseudulla nopeammin kuin kaupungeissa, osoittaa laaja kansainvälinen tutkimus.

Suomessa sen sijaan kaupunkilaiset ovat lihoneet hieman enemmän kuin maaseudun väestö, mutta maaseudulla asuvat ovat edelleen ylipainoisempia kuin kaupungeissa asuvat.

Vuodesta 1985 vuoteen 2017 kestäneen vertailujakson aikana maailmanlaajuisesti painoindeksi nousi maaseudulla asuvilla miehillä ja naisilla 2,1 yksiköllä, kun taas kaupungeissa painoindeksi nousi miehillä 1,6:lla ja naisilla 1,3:lla.

Keskimäärin painoindeksi nousi naisilla 2,0 ja miehillä 2,2 yksikköä, mikä vastaa 5–6 kilon painonnousua.

Kaupungeissa kasvu siten alitti selvästi keskimääräisen nousun, maaseudun miehillä keskimääräinen nousu taas hieman ylittyi.

Tutkimuksen tekijöiden mukaan yli puolet 33 vuoden aikana tapahtuneesta lihomisesta johtui nimenomaan maaseudun väestön lihomisesta.

Kehityksessä on tapahtunut merkittävä muutos viime vuosikymmenten aikana. Vielä vuonna 1985 valtaosassa maita kaupunkilaiset olivat lihavampia kuin maalla asuvat. Nyt tilanne on jo lähes päinvastainen, tutkimuksessa mukana olleen Oulun yliopiston tiedotteessa todetaan.

Painoindeksi vertailee painon ja pituuden välistä suhdetta. Se lasketaan jakamalla henkilön paino (kg) pituuden (m) neliöllä.

Jos laskutoimituksen tulos on 18,5–24,9, ihmisen katsotaan olevan normaalipainoinen. Mikäli tulos ylittää 30, puhutaan lihavuudesta.

Brittiläisen Imperial College London -yliopiston johtamassa tutkimuksessa oli mukana yli 112 miljoonalta ihmistä 200 maasta.

Maaseudun lihomiskehitys on ollut erityisen voimakasta eräissä matalan ja keskitason tulotason maissa. Se selittää yli 80 prosenttia tutkimusjaksolla tapahtuneesta painoindeksin noususta.

Tutkimusryhmä selittää maaseudun väestön lihomista sillä, että maaseudulla tulo- ja koulutustaso on matalampi kuin kaupungeissa. Myös terveellistä ravintoa on huonommin saatavilla kuin kaupungeissa ja se on kalliimpaa.

Myös liikuntamahdollisuuksia on vähemmän.

"Ruokaa on tarjolla ja rahaa on sen ostamiseen, mutta ruoka on usein huonolaatuista ja lihottavaa", Oulun yliopiston tiedotteessa todetaan

Samaan aikaan maatalous on koneellistunut ja autoa käytetään yhä enemmän. Nämä ovat vähentäneet väestön fyysistä aktiivisuutta.

Mutta mikä on tilanne Suomessa? Suomessa maaseudun ja kaupungin erot eivät näy yhtä selvästi kuin maailmanlaajuisessa vertailussa, Oulun yliopiston tiedotteessa todetaan.

Eroja kuitenkin on, ja ne ovat samansuuntaisia kuin maailmalla.

”Olemme havainneet, että ylipainoisuus ja painoindeksi kasvavat siirryttäessä kauemmaksi kuntakeskuksista ja toisaalta väentiheyden pienentyessä", kertoo Oulun yliopiston tutkijatohtori Tiina Lankila.

"Myös huonoksi koettu terveys lisääntyy siirryttäessä kaupunkien keskusalueilta kohti haja-asutusalueita.”

Selittäviksi tekijöiksi on esitetty sosiaalisia ja elämäntapatekijöitä. Maaseutumaisilla alueilla etäisyydet ovat pitkiä, jolloin fyysisen aktiivisuuden yhdistäminen arkisiin toimintoihin on vaikeaa.

Lankilan mukaan alueiden suunnittelussa tulisikin ottaa huomioon liikkumisen ja terveyden näkökulmat.

Vaikka ylipainoisuus on maalla yleisempää kuin kaupungeissa, painoindeksi nousi vertailujakson aikana Suomessa hieman enemmän kaupungeissa kuin maaseudulla.

Tutkimus on laajuudessaan ainutlaatuinen. Sen tulokset julkaistaan tiedelehti Naturen huomenna torstaina ilmestyvässä numerossa.

Oulun yliopistosta tutkimuksen tekijöinä ovat olleet dosentti Juha Auvinen, professori Raija Korpelainen, tohtorikoulutettava Soile Puhakka, yliopistotutkija Sylvain Sebert ja professori Marjo-Riitta Järvelin.

Heistä Järvelin toimii professorina myös Imperial College Londonissa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Porvoo Smaku yllättää: Männynkävyt ja muurahaiset laskeutuvat lautaselle yläilmoista

22-vuotias maatilan tyttö levittää kokkailun ilosanomaa nuorille: ”Lähiruoka ja suomalainen ruoka ovat minulle tosi tärkeitä arvoja"

Valtioneuvoston RuokaMinimi-hanke vertaili neljää ruokavaliota: Vähennä lihaa, vaihda kalaan tai luovu molemmista – vaikutat ilmastoon ja itseesi

Söin täällä: Mansikat pitsassa yllättivät myönteisesti