Ruoka

Keittiömestari Ari Ruoho: Japanilaiset hullaantuivat Suomi-ruokaan

Suomalaisille elintarvikkeille olisi Japanissa kysyntää vaikka kuinka paljon, jos ne vain osattaisiin tuotteistaa, Ari Ruoho väittää.
Suvi Elo
Ari Ruoho osallistui kesäkuussa asiantuntijana perunaraatiin, jossa tutkittiin kasvupaikan vaikutusta perunan makuun.

Helsinkiläisen ravintola Nokan keittiömestari Ari Ruoho on ihmeissään siitä, miten suuresti japanilaiset ihannoivat suomalaista ruokaa. Tokiolainen hotellinomistaja oli käynyt Nokan asiakkaana useaan otteeseen ja sen seurauksena kutsui Ruohon pitämään Tokion Ginzaan Muji-hotelliin suomalaista pop up -ravintolaa toukokuussa neljäksi päiväksi.

"Vastaanotto oli huikea. Meillä olisi ruokapotentiaalia vaikka mihin: Suomesta voisi viedä tuotteita sinne ja sieltä tuoda ruokamatkailijoita tänne. Japanilaiset olivat niin innoissaan meidän jutuista", Ruoho kertoo.

Turistit eivät juurikaan saisi kuljettaa Japaniin elintarvikkeita, mutta Ruohon seurueen mukana lensi muun muassa pakasteilmakuivattua tyrniä, vadelmia, hirvisalamia, näkkileipää ja puolukkamehua.

Japanilaiset saivat maisteltavakseen kuuden ruokalajin menun, jossa oli esimerkiksi graavia kirjolohta, mummonkurkkuja, kirjolohenmätiä ja tillimajoneesia ja lasimestarin kasviksia hiillostetun silakan ja kuusimajoneesin kera.

Kun tarjolle tuotiin moderni versio riistakäristyksestä, johon oli raastettu Ruohon itse ampuman hirven lihaa, ja seinällä oli valokuvia hirvijahdista ja Ruoho vielä kertoi siitä, niin japanilaisilta loksahti suu auki. Miten voi olla mahdollista, että he syövät Tokiossa hirveä, jonka kokki on ampunut Naruskassa?

"Vastaanotto oli todella hieno!" Ruoho kiittää.

Tokiolainen ravintolamaailma teki vaikutuksen Ruohoon.

"Siellä ollaan uber-tarkkoja kaikessa ja kilpailu on kovaa. Pelkästään yhden Michelin-tähden ravintoloita on yli 150, kahden tähden yli 50 ja kolmen tähden 13. Ja ruoka on kallista. Meitä oli kolme henkeä syömässä lounaan perinteisessä japanilaisessa ravintolassa. ja lasku oli 400 euroa."

Ruohon mielestä Suomessa olisi paljon potentiaalia viedä elintarvikkeita vaateliaille japanilaisille. Hänen mielestään oppia kannattaisi ottaa naapurimaista Ruotsista ja Tanskasta, joiden tuotteita näkee maailmalla paljon suomalaisia enemmän.

"Ruuan tuottamisella saataisiin maaseutua työllistetyksi ja toisaalta hyvä ruoka ja ravintolat vetävät matkailijoita. Ihmiset hakevat koko ajan enemmän elämyksiä."

Ruoho mainitsee esimerkkinä suomalaiset juustot, joita Nokassa on käytetty jo vuosia.

"Maistoin pitkästä aikaa yhdessä ravintolassa viittätoista eri tuontijuustoa. Ei kyllä tullut ikävä, on meillä niin hyvät juustot. Pitäisi vain luottaa omaan eikä juosta trendien perässä."

Lue aiheesta lisää sunnuntaina MT.fi-verkkosivullamme julkaistavasta MT Ruuan perunaraatijutusta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Rottatutkimus paljasti, että puolukkamehun juominen alentaa kohonnutta verenpainetta

Tutkijoiden mielestä nykyisin rehuksi tai biodieselin raaka-aineeksi päätyvä kalanmaksa kannattaisi hyödyntää elintarvikkeena – sopisi sekä joukkoruokailuun että fine dining -annoksiin

Löytyykö Boltsin veroista hittiä? S-ryhmä hakee jälleen menestysreseptiä

Lanttulaatikkoa piiraan täytteeksi ja rosolliin oma majoneesi – Miten sinä tuunaat valmiin joululaatikon?