Ruoka

Kauppatapalautakunta: Lihajalosteen alkuperä ymmärrettävä pikaisella silmäyksellä

Pakattujen lihajalosteiden raaka-aineita koskevien merkintöjen tulee olla selkeitä ja heti ymmärrettävissä, suosittaa Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta.
Riitta Mustonen
Epäolennaisten seikkojen korostaminen, kuten maisemakuva, tuotepakkauksessa voi johtaa harhaan alkuperän päättelemisessä. Nämä porsaanfileet ovat peräisin Saksasta.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta korostaa, ettei tuotteen alkuperää osoittava merkintä saa johtaa harhaan, ei pakkauksessa eikä yrityksen verkkosivuilla.

Kauppatapalautakunnalta on pyydetty suositusta alkuperämerkinnöistä, sillä suosituksen pyytäjä pitää merkintöjä osin harhaanjohtavina. Tuotepakkauksessa saattaa esimerkiksi lukea "Valmistettu Suomessa", mutta liha on peräisin muualta.

Lautakunta on kuullut asiassa sekä kauppaa, teollisuutta, kuluttajia että Ruokatieto-yhdistystä. Se toteaa, että asiasta on paljon lainsäädäntöä ja yksityiskohtaista sääntelyä.

"Kuluttaja on kiinnostunut lihan alkuperästä ja lähtökohtaisesti suosii kotimaisia tuotteita. Lihan toimitusketjut ovat kuitenkin pitkiä, joten käytännössä tarkka alkuperämerkintä ei aina ole mahdollista", lautakunta toteaa.

Vaikka tuotepakkauksissa on vähän tilaa lukuisille vaadittaville merkinnöille, lautakunta huomauttaa, että elintarvikkeesta ei saa antaa harhaanjohtavia tietoja.

"Tieto on harhaanjohtava silloin, kun se on sinänsä oikea, mutta sen esittämistapa tai esittämisyhteys tekee siitä kuluttajan kannalta harhaanjohtavan. Esimerkiksi epäolennaisten seikkojen korostaminen tuotepakkauksessa voi olla harhaanjohtavaa", lautakunta lausuu ja mainitsee esimerkkeinä Suomen lipun, kartan tai maiseman.

Harhaanjohtavuuteen vaikuttavat lautakunnan mukaan myös pakkausmerkintöjen sijainti, koko, väri ja asettelu. "Kokonaisvaikutelma on ratkaiseva."

Lautakunta suosittaa, että teollisuus ja kauppa kiinnittävät erityshuomion pakattujen lihajalosteiden raaka-aineen alkuperämerkintöihin.

"Asiassa on olennaista, miten kuluttaja ymmärtää merkinnät pikaisella silmäyksellä, muutamassa sekunnissa, ostopäätöstä tehdessään."

Ruokatieto-yhdistyksen tuore toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi on tyytyväinen, että kauppatapalautakunta on antanut näin vahvan suosituksen elintarviketeollisuudelle ja kaupalle.

"Kuluttajainformaatiota koskeva lainsäädäntö alkaa siitä, että kuluttajaa ei saa johtaa harhaan. Se olkoon lähtökohta! Asia on kuitenkin monimutkainen – ja vaikuttaa siltä, että toisinaan jotkut valmistajat haluavatkin pimittää raaka-aineen alkuperän", Syväniemi epäilee.

"Ruokapakkausten monenlaiset merkinnät Suomen lippuineen ja joskus jopa maisemakuvineen saattavat helposti johtaa kuluttajaparan ajatukset kotimaahan ja viitata siihen, että lihan alkuperä on Suomessa, vaikka näin ei olisikaan."

Syväniemi muistuttaa, että kotimaisuus on erityisen tärkeä valintaperuste liha- ja maitotuotteissa.

"Vapaaehtoisia ruuan alkuperää osoittavia merkkejä on useampia. Hyvää Suomesta -merkin valtaosa kuluttajista tuntee. Se on helppo tunnistaa ja ymmärtää pikaisella silmäyksellä ostopäätöstä tehtäessä."

Maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen 218/2017 mukaan Hyvää Suomesta -merkkiä käytettäessä tietoa ainesosan alkuperämaasta ei tarvitse erikseen ilmoittaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Poliitikot ovat vaatineet brasilialaiselle lihalla tuontikieltoa – näin kauppajätit kommentoivat asiaa

Sokerilimun lipittäminen ei kannata – tutkimus: Vaihda se kahviin tai teehen, niin vähennät diabetesriskiäsi

Lähes joka toiselle suomalaiselle maistuu arkiaamuna puuro – nuoret syövät puuronsa marjojen kanssa, vanhempien lisukesuosikki on voi

Porvoo Smaku yllättää: Männynkävyt ja muurahaiset laskeutuvat lautaselle yläilmoista