Ruoka

Ruotsin WWF: Halloumi ehkä lihaa huonompi vaihtoehto – syynä Kyproksen antibiootit

WWF harkitsee Ruotsissa kyproslaisen halloumi-juuston pudottamista vältettävien listalle. Suomessa juustoja ei ole toistaiseksi arvioitu WWF:n ruokaoppaassa erikseen.
Kari Salonen
Tämä halloumi-juusto on luomua. Luomussa antibioottien varoaika on kaksi kertaa pidempi kuin tavanomaisessa tuotannossa.

Ruotsin WWF on päivittämässä lihaopastaan. Halloumin ja muiden tuontijuustojen kestävyys otetaan oppaassa uudeksi kriteeriksi.

Niin Ruotsissa kuin Suomessa moni kuluttaja on ilmastosyistä siirtynyt punaisesta lihasta korvaaviin vaihtoehtoihin.

Se näkyy Ruotsin Ylen eli SVT:n uutisen mukaan niin, että kyproslaisen halloumin tuonti on kasvanut noin 190-kertaiseksi vuosikymmenen alusta.

Kyllä, suhdeluku on oikein. Tuonti on kasvanut 21 tonnista vuonna 2010 noin 4 000 tonniin viime vuonna.

WWF Ruotsin ruoka-asiantuntija Anne Richert sanoo Expressen-lehden haastattelussa, että halloumin valinta voi jopa olla huonompi vaihtoehto kuin lihan.

WWF selvittää paraikaa halloumin ja muiden tuontijuustojen kestävyyttä antibioottien käytön suhteen. Järjestö aikoo muuttaa kriteeristöään ottamaan entistä paremmin huomioon antibioottiresistenssin, joka on maailmanlaajuinen ongelma.

SVT on selvittänyt Euroopan lääkevirastolta, että Kypros johti vuonna 2016 antibioottien käytössä selvästi muita EU-maita.

Kyproksella antibioottireseptien perusteella laskettuna elintarvikeketjussa määrättiin 456 milligrammaa antibiootteja eläinyksikköä kohden.

Listan hännillä olivat Norja, Islanti, Ruotsi ja Suomi. Ruotsin lukema oli 12,1 ja Suomen 18,6 milligrammaa eläinyksikköä kohden.

Suomen WWF ei ole eritellyt halloumia muista juustoista ruokaoppaassaan.

Elintarvikkeita arvioidaan oppaassa neljällä tekijällä. Ruoka-aineet saavat erikseen joko vihreän (suosi), keltaisen (käytä harkiten) tai punaisen (vältä) luokan niiden ilmasto-, monimuotoisuus- ja rehevöitymisvaikutusten perusteella sekä sen mukaan, paljonko torjunta-aineita on käytössä.

Antibiootteja ei ole toistaiseksi otettu arviointiin.

Kaikki juustolaadut ovat Suomen luokituksessa yhtenä ryhmänä. Tuotantomaan mukaan suomalaiset ja ruotsalaiset juustot saavat kaikilla tekijöillä keltaisen luokan, muista EU-maista tulevat monimuotoisuuden kohdalta punaisen.

Parhaiten WWF:n luokituksessa pärjäävät luomujuustot.

Luomutilalla eläimiä saa lääkitä antibiooteilla niiden sairastuessa. Niillä on kuitenkin kaksi kertaa pidempi varoaika lääkekuurin jälkeen kuin tavanomaisessa tuotannossa.

WWF:llä ruokaoppaasta vastaavat asiantuntijat olivat lomalla, kun MT tavoitteli heitä vastaamaan.

Halloumin myynti on nousussa myös Suomessa, joskaan aivan vastaavaa nousua kuin Ruotsissa ei pysty ainakaan ruokakaupan menekin perusteella näkemään.

S-ryhmän kaupoissa halloumin myynti on kasvanut viiden vuoden aikana yhteensä noin 50 prosenttia.

Vuotuinen kasvu on ollut kymmenisen prosenttia, paitsi 2018, jolloin hyvän grillikesän johdosta myynti nousi liki 30 prosenttia edellisvuodesta, vastaa valikoimapäällikkö Päivi Lamberg SOK:lta.

Hänen kollegansa Sanna Ketonen Keskolta toteaa, että halloumijuusto on ollut suosittua jo useamman vuoden ajan.

"Vähittäismyynnin kasvu on tänä vuonna ollut useita prosenttiyksikköjä."

Molempien kaupparyhmien myymä halloumi on Kyprokselta. Juustolla on kreikkalaisen fetan tavoin EU:n alkuperäsuoja.

Muualla valmistetut samantyyppiset juustot myydään yleisimmin grillijuuston nimellä.

Ruotsin yleisradion tv-uutiset SVT halloumin antibioottimääristä

Expressen WWF:n kannasta halloumiin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Maalaisfestari Karjurockissa tarjoillaan ylpeänä oman tilan antimia: "Laadukas lähiruoka on tämän vuoden kantava teema"

Huippukokki visioi, miten maaseutu elvytetään: ”Jos minulla olisi maatila, kasvattaisin siellä voikukanjuurta ja takiaisenjuurta”

Söin täällä: Muusi ei ollutkaan liisteriä Teboililla

Asuntomessuilla syödään kotimaista broileria ja ruotsalaisia lihapullia