Ruoka

Olutharrastukseen uppoudutaan yhä syvemmälle: Kotipanijan suhtautumisessa omiin lapsiin ja oman panimon pulloihin on vain yksi ero

Kun pulloihin haetaan huippumakuja, tulee kotona pannulle oluelle helposti enemmän hintaa kuin kaupan pulloille.
Jaana Kankaanpää
Ihmisten laatutietoisuus on kasvanut, ja uusia pienpanimoita syntyy jatkuvasti.

Jos jääkaapissa on neljä litraa vain muutaman viikon säilyvää sahtia, on parasta kutsua kavereita kylään.

"Jos yksin tissuttaa joka ilta mukillisen, se alkaa jossain vaiheessa maistua puulta", Aleksi Harmokivi sanoo naurahtaen.

Harmokivi ja hänen kaksi lapsuudenystäväänsä ovat osa suurta joukkoa, joka on viime vuosina innostunut oluen panemisesta kotona. Leikkisästi Pöllöpuiston panimoksi nimetyn harrastuspanimon valikoimaan on tähän asti kuulunut muun muassa sahtia, stoutia ja mango-ipaa. 12 litran muovipönikän tuotokset jaetaan kolmeen pekkaan, ja itse paneminen tehdään milloin kunkin kolmikon jäsenen kotona.

Halpaa känniä kaverukset eivät hae. Koska raaka-aineissa ei kursailla, yhden pullon hinta on reilusti kaupoissa myytäviä oluita korkeampi. Taustalla on ensisijaisesti halu oppia ja kokeilla: Harmokivi on olutintoilija, ja itse tekemällä hän kokee ymmärtävänsä entistä paremmin, miten olut oikeastaan toimii. Siitä on apua, sillä Harmokivi harrastaa myös oluen maisteluiltojen pitämistä.

Harmokivi kokee tuntevansa oluet keskivertomaistelijaa paremmin. Sosiaalisen median oluenpanoryhmissä hän kuitenkin huomaa olevansa kaukana kärjestä.

"Vaikka olen harrastaja syvästä päästä, välillä porukka puhuu veden pH-arvojen muuttamisesta ja keskustelee suosikkihiivoistaan. Siinä tuntee itsensä noviisiksi", hän sanoo naurahtaen.

Totisimmat tekijät saattavat aloittaa liiketoiminnan. Harmokivikin myöntää tunteneensa pienen kateuden pistoksen, kun työpaikalla yhteistyökumppanin edustaja ilmoitti lopettavansa työt ja perustavansa oman panimon.

"Kun antaa pikkusormen, menee koko käsi", hän myöntää.

Homman pitäminen pienenä kuitenkin sopii Harmokivelle. Nyt kukin Pöllöpuiston panimon pullo tuntuu kuin omalta lapselta – tosin sillä erolla, että kaverit saavat niitä arvostella. Monet kolmikon kavereista ilmoittautuvat vapaaehtoisiksi aina, kun olutsatsit alkavat valmistua, ja pöllöpuistolaiset ottavat palautetta mielellään vastaan.

Sekä Olutliiton puheenjohtaja Aniko Lehtinen että Suomen Olutseuran puheenjohtaja Antti Kotti ovat huomanneet oluen kotipanemisen suosion valtavan kasvun. Innostus näkyy muun muassa sosiaalisen median kotiolutryhmissä, kotiolutkilpailijoiden määrän lisääntymisessä ja tarvikkeiden kysynnässä.

Pöllöpuiston panimo on tyypillinen esimerkki moderneista olutharrastajista. Sekä Kotin että Lehtisen mukaan vielä muutama vuosikymmen sitten kotiolutta tehtiin halvan alkoholin toivossa, mutta nyt etusijalla ovat maku ja laatu.

"Kotioluiden laatu on parantunut huomattavasti, ja niissä käytetään kanelin ja kuusenkerkän tyyppisiä raaka-aineita", Lehtinen sanoo.

Maun ohella monille tärkeää on yhteisöllisyys. Kotti vertaa harrastusta keilaamiseen tai elokuvien katseluun.

"On porukoita, jotka säännöllisesti kokoontuvat tekemään olutta yhdessä, ja kilpailuissa pääsee tapaamaan muita harrastajia."

Joukossa on myös erittäin antaumuksellisia harrastajia. Kotti kertoo, että jotkut investoivat laitteisiin ja raaka-aineisiin merkittäviäkin summia.

"Aivan kuten muutkin harrastukset, tämä lähtee helposti käsistä."

Kotti arvioi, että kotipanemisen trendi on osa laajempaa olutinnostusta. Ihmisten laatutietoisuus on kasvanut, ja uusia pienpanimoita syntyy jatkuvasti.

Monet pienpanimot ovatkin saaneet alkunsa juuri kotikeittiöstä, jossa harrastus ottaa vallan. Lehtinen uskoo, että pienpanimoiden ja kotioluiden raja hämärtyy ja niin kutsuttujen kiertolaispanimoiden määrä kasvaa. Kiertolaisoluet tehdään vuokratuilla panimolaitteilla mutta kaupalliseen tarkoitukseen.

Lisäksi Lehtinen uskoo panimoiden erikoistuvan entisestään. Yhdet keskittyvät aleihin, toiset tekevät tummia ja kolmannet panevat amerikkalaistyylisiä oluita.

"Pienpanimoissa korostuu paikallisuus ja tarinallisuus, ja monet juojat etsivät nimenomaan pientä ja paikallista."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Rottatutkimus paljasti, että puolukkamehun juominen alentaa kohonnutta verenpainetta

Tutkijoiden mielestä nykyisin rehuksi tai biodieselin raaka-aineeksi päätyvä kalanmaksa kannattaisi hyödyntää elintarvikkeena – sopisi sekä joukkoruokailuun että fine dining -annoksiin

Löytyykö Boltsin veroista hittiä? S-ryhmä hakee jälleen menestysreseptiä

Lanttulaatikkoa piiraan täytteeksi ja rosolliin oma majoneesi – Miten sinä tuunaat valmiin joululaatikon?