Ruoka

Arvaatko mikä on valittu vuoden 2020 vihannekseksi? Suomalaiset rakastavat sen raikasta makua ja rapsakkaa suutuntumaa

Värikkäät paprikat ovat vuoden 2020 vihanneksia, tiedottaa Puutarhaliitto ry. Tulevien vuosien vihannekset ovat vuonna 2021 kurpitsat ja vuonna 2022 tomaatit.
Timo Taulavuori
Paprikoiden värit ja muodot saavat herkuttelijan veden kielelle.

Vuoden vihanneksen julkistavat Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry. Perinne on jatkunut jo vuosikymmeniä. Tavoitteena heillä on lisätä teemavihanneksen viljelyä ja kulutusta sekä tutustuttaa suomalaisia uusiin kasviksiin ja makuihin.

Tulevan vuoden 2020 vihannekseksi valikoitui paprika.

Suomalaiset rakastavat paprikoiden raikasta makua ja rapsakkaa suutuntumaa kertoo Puutarhaliitto tiedotteessaan.

Monikäyttöiset paprikat kotiutuivat suomalaiseen ruokavalioon 1970-luvulla. Nykyisin tuoreita paprikoita popsitaan reilut kolme kiloa henkeä kohden vuodessa, missä on edelleen reilusti kasvunvaraa, Puutarhaliitosta kerrotaan.

Eniten käytämme mietoja ja makeita paprikoita salaateissa, mutta muutkin paprikatyypit tuovat värejä ja lisämakua ruoanlaittoon keitoista patoihin ja erilaisiin paistoksiin. Erityisesti erilaiset yrtit ja juustot houkuttelevat paprikan parhaat puolet esille.

Puutarhaliitosta sanotaan, että paprikat kuuluvat perunan ja tomaatin tapaan maukkaisiin koisokasveihin.

Paprikat ovat kasvitieteellisesti marjoja, mutta arkikielessä ne luokitellaan vihanneshedelmiksi. Väri- ja makuvalikoimasta löytyy suosikkeja eri tilanteisiin, sillä lempeän makeat paprikat raikastavat salaatteja, mutta tulisilla chileillä kokki loihtii ikimuistoisia ruokaelämyksiä.

Paprikat (Capsicum annuum) ovat kotoisin Väli-Amerikasta, missä niitä kasvaa edelleen villeinä, tietää Puutarhaliitto. Meillä tutuin on jalostettu makea ja mieto vihannespaprika, jonka perusväreinä ovat tutut liikennevalojen värit: punainen, keltainen ja vihreä. Myös lempeän aromikas oranssi on suosittu.

Vielä kypsyvää vihreää paprikaa käytetään pääasiassa kypsennettynä erilaisissa ruoissa, koska sen maku ja rakenne sopivat parhaiten ruoanlaittoon. Mehukkaat suippopaprikat ovat uudempia tulokkaita kotimaassa viljeltyinä, ja ne sopivat hyvin erilaisiin uuniruokiin ja salaatteihin.

Parhaimmillaan ne maistuvat vihanneksilla ja tuorejuustolla täytettyinä paprikaveneinä. Puutarhaliiton mukaan maistelemalla erottaa usein kotimaisen paprikan, sillä sen maku on raikas ja tuore.

Chilit kuuluvat myös paprikoihin ja niitä kasvatetaan tuhansia eri lajeja miedoista makeista polttavan tulisiin. Näiden paprikoiden muodot vaihtelevat pikkuruisista nupeista isoihin kellomaisiin tai suippoihin muotoihin.

Paprikat sisältävät runsaasti C-vitamiinia ja muita terveyden kannalta hyödyllisiä ravinteita, Puutarhaliitto kertoo. Tulista makua paprikoihin tuo kapsaisiini-yhdiste, jonka tiedetään myös toimivan aineenvaihduntaa vilkastavana ja samalla laihduttava ruoka-aineena. Sietokyky polttaviin paprikoihin kehittyy ajan myötä, ja tulisimpia makuja voi loiventaa yhdistämällä chilejä maito- ja viljatuotteiden kanssa.

Puutarhaliitosta tiedetään, että Suomessa paprikoita viljellään reilussa 70 yrityksessä noin miljoona kiloa. Eniten paprikoita viljellään Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa, missä viljelymäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Kotimaan tuotanto on toistaiseksi vähäistä verrattuna tuontiin, joka on noin 16 miljoonaa kiloa.

Suomalaista paprikaa on saatavilla varmimmin touko-lokakuussa. Muulloin olemme tuonnin varassa, sanoo Puutarhaliitto. Eniten paprikaa tuodaan Hollannista ja Espanjasta.

Harrastajat suosivat viljelyssä erityisesti chili-paprikoita, joiden kasvattaminen on viime vuosina innostanut erityisesti nuoria miehiä.

Paprikoiden viljelyaika siemenestä satoon kestää vähintään neljä kuukautta. Tämän vuoksi sekä harrastajien että ammattilaisten kylvöt aloitetaan usein jo tammikuussa.

Paprikat kasvavat lämpimässä ja menestyvät Suomessa ulkona vain lämpimien kesäkuukausien aikana. Aikaisemmin kotimaisten chilit olivat harvinaisuuksia kaupoissa, mutta nyt tarjonta on parantunut. Chililajitelmia on saatavilla lähes aina vähittäismyymälöistä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Keskustan kansanedustaja Kärnä: "Me suomalaiset syömme liikaa lihaa – sitä tulisi syödä vähemmän, mutta laadukkaampaa, eettisempää ja ekologisempaa"

Video: Näin retikasta syntyy näppärissä käsissä ruusu – Suomen ja Kiinan keittiömestarit kohtasivat illallisella

Finnwatch: Teenpoimijan päiväpalkka voi olla alempi kuin kahvilassa nautittavan teekupillisen hinta

"Suomessa globaali ruokakeskustelu ja oma maatalous ovat menneet sekaisin" – tänään vietetään YK:n ruokapäivää