Ruoka

22-vuotias maatilan tyttö levittää kokkailun ilosanomaa nuorille: ”Lähiruoka ja suomalainen ruoka ovat minulle tosi tärkeitä arvoja"

Laitilasta kotoisin oleva Minna Kaunela innostui ruuanlaitosta yläasteen kotitaloustunneilla.
Pasi Leino
22-vuotias Minna Kaunela kokkaa kotonaan Laitilassa mysliä, jota hän syö iltaisin tuoreiden marjojen ja jugurtin kanssa.

22-vuotias leipuri-kondiittori Minna Kaunela opettaa vapaa-ajalla leipomista lapsille ja nuorille. Hän on vetänyt kolme vuotta 4H:n kokkikerhoa kotiseudullaan Laitilassa ja opiskelukaupungissaan Tampereella.

Tänä kesänä Kaunela piti lisäksi yläkouluikäisille kolme kokkausiltaa Laitilassa ja ohjasi viikon mittaisen ruokakoulun Loimaalla.

”Innostuin tosi paljon ruuanlaitosta yläasteen köksäntunneilla ja leivoin melkein joka viikko jotain kotona. Tykkään leipoa erityisesti kakkuja ja muita herkkuja.”

”Bravuurini on itse kehittämäni mysli. Kyllästyin kaupan mysleihin, joissa on liikaa lisättyä sokeria.”

Kaunela on kotoisin maatilalta Laitilasta. Hän on viettänyt pikkutyttönä monta kesää pellolla poimimassa kurkkuja, kaaleja ja porkkanoita. Kotitilan varhaisvihanneksia myytiin tukkuun ja torimyyjille.

”Lähiruoka ja suomalainen ruoka ovat minulle tosi tärkeitä arvoja. Olen yrittänyt viedä sitä ideologiaa eteenpäin myös kokkikerhoissa.”

”Villiyrtit ovat nyt todella iso juttu 4H:ssa. On aika eksoottista syödä luonnosta kasveja, joita on aiemmin pidetty rikkaruohona.”

Kaunelan äiti piti Laitilassa alakouluikäisille 4H-kerhoa, ja sitä kautta myös Minna päätyi mukaan lasten- ja nuortenjärjestöön. Esimerkiksi 4H-yhdistyksen yleiskerho, ponikerho ja kansainvälinen toiminta ovat tulleet tutuiksi.

”Ensimmäinen 4H-muistoni on osallistuminen kurpitsan- ja auringonkukkien kasvatuskilpailuihin. En tainnut päästä palkintosijoille, mutta satoa tuli.”

Kaunelan mielestä kokkikerhon ohjaamisessa hauskinta on ruuanlaiton ja leivonnan ilosanoman levittäminen lapsille. Kerhossa lapset pääsevät kokeilemaan uusia makuja ja saavat tärkeitä onnistumisen kokemuksia.

4H:n kokkikerhot on suunnattu 6–13-vuotiaille, ja ohjaajia on yleensä kaksi. Ruuanlaiton lisäksi ohjelmaan kuuluu esimerkiksi tiskaamista, kattamista ja yhdessä syömistä.

”Toiset osaavat jo kerhoon tullessaan paistaa jauhelihaa, ja joillekin sipulin pilkkominen on ihan uutta ja ihmeellistä.”

Kaunela muistuttaa, että kokkikerho ei ole koulu. Leikkimisen avulla lasten mielenkiinto kokkaukseen säilyy. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla tutustutaan keittiöön, ruuanlaittovälineisiin ja valmistetaan jotain helppoa, kuten smoothieta.

”Ruokakoulussa lasten suosikkiherkku oli uunikala ja perunamuusi. Yläkouluikäisten kokkailuillassa paistoimme lättyjä ja koristelimme ne kermavaahdolla ja erilaisilla marjoilla. Se oli tosi kivaa.”

Kaunela työskentelee kesän kotiseudullaan Laitilassa pitopalveluyrityksessä. Syksyllä hän muuttaa Helsinkiin, koska poikaystävän opiskelut ovat kesken. Pääkaupungissa on työpaikka kahvilassa.

4H:n suosio vaihtelee paljon paikkakunnasta riippuen, mutta se on edelleen varsin suosittu harrastus maaseudulla.

”4H:ssa oppii käsillä tekemistä. Harrastus sopii ihan kaikille taustasta ja iästä riippumatta.”

Kaunelan mukaan nuoret kokeilevat nykyään paljon eksoottisia ruokia eivätkä valmista pelkästään arkista makaronilaatikkoa.

”Osa nuorista on todella hyviä ruuanlaittajia ja toiset eivät osaa kokata mitään. Ääripäät vahvistuvat.”

Nuoret kokkaavat -sarjassa tutustutaan kesällä viikoittain ruuanlaitosta kiinnostuneisiin 4H-nuoriin ympäri Suomea.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Keskustan kansanedustaja Kärnä: "Me suomalaiset syömme liikaa lihaa – sitä tulisi syödä vähemmän, mutta laadukkaampaa, eettisempää ja ekologisempaa"

Video: Näin retikasta syntyy näppärissä käsissä ruusu – Suomen ja Kiinan keittiömestarit kohtasivat illallisella

Finnwatch: Teenpoimijan päiväpalkka voi olla alempi kuin kahvilassa nautittavan teekupillisen hinta

"Suomessa globaali ruokakeskustelu ja oma maatalous ovat menneet sekaisin" – tänään vietetään YK:n ruokapäivää