Ruoka

Italialaiset ovat pitsasta hyvin tarkkoja: Kaksi eri lihaa on fiasko, suomalaisista raaka-aineista kelpaavat vain kasvikset

Asiakkaiden rakastaman Fornitaly-pitserian raaka-aineet tilatan pääasiassa Italiasta.
Maija Partanen
Pikkuruinen Fornitaly työllistää yrittäjä Giuseppe Colasanzion täyspäiväisesti.

Italialaiset ovat hyvin tarkkoja ehkä kuuluisimmasta keksinnöstään, pitsasta. Kaksi eri lihatäytettä samassa pitsassa olisi fiasko, sillä italialaisen filosofian mukaan pitsassa kuuluu olla vain yksi pääraaka-aine.

Pitsaan on turha pyytää myöskään ananasta tai valkosipulia, sillä ananas ei kuulu pitsan päälle, ja valkosipulia laitetaan vain napolilaiseen Marinara-pitsaan, missä on lisäksi ainoastaan tomaattikastiketta.

Myös raaka-aineiden valinta on tarkkaa: pitsa vaatii tietynlaisia jauhoja, juustoja, öljyä ja lihoja maistuakseen aidolta italialaiselta pitsalta, ja niitä ei saa Suomesta.

Huippusuosittu Fornitaly-pitseria, joka sijaitsee Helsingin Jollaksessa kymmenen kilometriä keskustasta, hankkii raaka-aineensa, kasviksia lukuun ottamatta, Italiasta.

"Meillä on Suomessa ihan mahtavia raaka-aineita, mutta pitsasta tulisi eri makuinen. Me haluamme tehdä sitä mitä se on Italiassa", sanoo pitserian toinen omistajista, aiemmin Italiassa asunut Essi Väisänen.

Italialaiseen pitsaan vaadittavia mozzarellaa ja erittäin hienoja tuplanolla-jauhoja ei yksinkertaisesti valmisteta Suomessa. Myös raaka-makkarat, salamit ja ilmakuivatut kinkut tilataan Italiasta.

"Eihän suomalaista ilmakuivattua kinkkua saa melkein mistään. Nykyään on joitain pienempiä tuottajia, jotka sitä tekevät, mutta ne ovat hyvin erilaisia kuin perinteiset italialaiset kinkut", Väisänen sanoo.

Kun Väisänen ja hänen italialainen miehensä, kokenut pitseriayrittäjä Giuseppe Colasanzio, muuttivat vajaa seitsemän vuotta sitten Suomeen, ei italialaista pitsaa saanut juuri mistään. Nyt se kuitenkin suosittua, ja tarjontaakin on.

Väisänen uskoo, että italialaisen pitsan suosio on noussut, koska ihmiset haluavat syödä yhä laadukkaammista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Perinteisten kinkkusuikaleiden ja purkkiananaksen sijaan pitsasta kaivataan nyt jotain muuta.

"Ja ylipäänsä ihmisten kiinnostus ruokaa kohtaan on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kotonakin laitetaan hirveän erilaisia ruokia, ja sen näkee ruokakauppojen valikoimissa. Suomesta saa kaupasta nykyään melkein mitä vaan."

Fornitalyssa asioidessa on helppo huomata, että italialaista pitsaa rakastetaan. Pitseriaan kannattaa soittaa etukäteen, jo aamupäivällä, jotta pitsatilauksen saa varmasti tehtyä – jonoa kun voi olla loppupäiväksi jo pari tuntia ennen sulkemisaikaa.

Varsinkin kesällä asiakkaita riittää niin paljon, että kesäisin täytyy välillä myydä "eioota", Väisänen kertoo.

"Meillä on pienet tilat, ja on vain mahdotonta tehdä enempää pitsaa kuin siinä ajassa ehtii."

Fornitalyssa erikoista on se, että asiakaspaikkoja ei ole, vaan pitsaa haetaan joko mukaan, tai sitä syödään pitserian pihalla kallioilla tai Jollaksen kartanon vanhalla kiviaidalla piknik-tyyliin. Lautasia pitseriassa ei ole, vaan pitsat myydään pitsalaatikoissa.

Italiassa take away-pitsat ovat yleisiä, Väisänen selittää. Lähes kaikki Colasanzionkin paikoista ovat olleet noutopitserioita. Viimeisintä pitseriaansa hän piti Milanossa, kun pariskunta vielä asui Italiassa.

"Mieheni on oppinut pitsan teon napolilaiselta mieheltä, joka otti hänet siipiensä suojaan ja opetti kaikki kikkansa, kun mieheni oli varmaan parikymppinen, allekin", Väisänen kertoo.

Kun pariskunta muutti Väisäsen syntyseudulle Helsingin Jollakseen, ei pitserian avaaminen ollut suunnitelmissa.

Sitten naapurustossa avautui liiketila, kun Jollaksen vanhan kartanon tallissa leipää leiponut yhdistys lopetti toimintansa. Pari päättivät kokeilla, mitä jollaslaiset pitäisivät italialaisesta pitsasta.

He tilasivat pitsauunin ja kalusteet Italiasta, ja pitivät paikkaa aluksi auki vain yhtenä päivänä. Nyt Fornitalyn ovet ovat auki koko viikonlopun.

"Se kehittyi aika itsestään, kun asiakkaat tykkäsivät kauheasti ja sana levisi, ja pikkuhiljaa sitä kehittyi ihan elinkeino", Väisänen kertoo.

Aluksi Fornitalyssa kävivät pääasiassa paikalliset, mutta nyt pitseria tunnetaan jo kauempanakin.

"Yksi poika tuli kerran Tampereelta varta vasten meille."

Maija Partanen
Fornitalyn pitkäaikainen työntekijä, Roomasta kotoisin oleva Andrea Nardecchia (vas.) ja yrittäjät Essi Väisänen ja Giuseppe Colasanzio
Aiheeseen liittyvät artikkelit

S-ryhmä avasi laskurin, joka kertoo ruokakorin ilmastovaikutuksen

Suomalaiset marjat muuttuvat Ainoa Wineryssä kullaksi – ulkomailta tulleet tilaviiniyrittäjät kahmivat palkintoja

Vyötärölihavuuden ja alkoholin yhteisvaikutus on vielä luultuakin vaarallisempaa: Lihavan maksalle tuopillisesta olutta haittaa yhtä paljon kuin neljästä tuopillisesta laihan maksalle

Suomalaisen Työn Liitto puolustaa Avainlippu-merkkiään: "Esimerkiksi pelkkä tuotteen pakkaaminen ei riitä"