Ruoka

Multian kuntastrategiassa painotetaan lähiruokaa: "Suosimme kotimaisia ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita aina, kun se on mahdollista"

Maatilojen vähentyminen kuitenkin aiheuttaa lähihankintoihin käytännön haasteita.
Petri Blomqvist
Multian ravitsemistyönjohtaja Heini Pitkänen ja kunnanjohtaja Noora Pajari tekevät päivittäisessä työssään lähiruokaa suosivia valintoja.

Noin 1 600 asukkaan Multian kunta Keski-Suomessa korostaa toukokuussa hyväksytyssä kuntastrategiassaan lähiruokaa.

"Tämä näkyy muun muassa kunnan julkisissa hankinnoissa. Suosimme käytännössä kotimaisia ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita aina, kun se on mahdollista", Multian kunnanjohtaja Noora Pajari kertoo.

Multia on tehnyt päätöksen valtakunnalliseen elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden puitesopimukseen liittymisestä neljäksi vuodeksi.

Taustalla on yhteishankintayhtiöiden fuusio, jossa Kuntaliiton omistama KL-Kuntahankinnat ja valtion omistama Hansel yhdistyvät.

Valtion ja kuntien yhteishankinnat voidaan hoitaa jatkossa samasta paikasta, mikä tuo hankintoihin varmuutta sekä hallinnollisia säästöjä.

Pajari korostaa, että yhteishankintaverkostossa ollessaankin Multia pitää kiinni lähiruuasta.

"Sopimukseen tehtiin kohdallamme lisäys, jolla säilytämme jatkossakin mahdollisuuden hankkia lähituotteita tahtomme mukaisesti."

Multialla niin kuntalaisten kuin kuntapäättäjienkin keskuudessa on vahva halu suosia paikallisia tuottajia ja elintarvikkeita.

"Paikkakuntalaiset tuovat oma-aloitteisestikin tänne aluekeittiölle marjoja, omenoita ja raparperia", ravitsemistyönjohtaja Heini Pitkänen kertoo.

Maatilojen vähentyminen kuitenkin aiheuttaa lähihankintoihin käytännön haasteita.

"Maito- ja lihatilojen määrä on ollut pitkään laskussa Multialla. Elintarvikealan yrityksiä on vähän ja kun maatalouskin on hiipunut, se asettaa haasteita", Pajari toteaa.

Pajari kertoo pohtineensa yhdessä naapurikunta Petäjäveden kunnanjohtajan Eero Vainion kanssa, voisivatko kunnat tehdä jatkossa yhteisiä hankintoja seudun tuottajilta.

"Haluaisimme enemmän hyödyntää paikallisia toimijoita, mutta tarjoajia ei aina löydy läheltä. Mutta jos kaksi tai useampi maaseutukuntaa yhdistäisivät voimansa ja sitoutuisivat tekemään hankintoja läheltä, voisi joku uskaltaa perustaa seudulle vaikkapa leipomon", Pajari hahmottelee.

"Uskoisin, että asia on suhteellisen helpostikin toteutettavissa. Nyt yhteistyömalleja kartoitetaan."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Keskustan Anne Kalmari Helsingin yliopiston ravintoloiden naudanlihapäätöksestä: "Täysin epäjohdonmukainen"

Tamperelaisopiskelijoiden vastaveto: Soija ja riisi korvattava kotimaisilla vaihtoehdoilla

Helsingin yliopiston UniCafe lopettaa naudanlihan tarjoamisen ravintoloissaan

Unicefin raportti: Joka kolmas pikkulapsi on aliravittu – myös lihavuus on yksi aliravitsemuksen muodoista