Ruoka

Moni ravintola pyrkii eroon brasilialaisesta lihasta

Suomeen tuodaan verrattain vähän polkuhintaista brasilialaista lihaa. Moni ravintola on huomannut kiinnostuksen kotimaiseen lihaan kasvaneen.
MARJA SEPPALA
Ravintoloiden mukaan asiakkaat ovat entistä kiinnostuneempia kotimaisesta lihasta. Tukkujen mukaan uutiset Amazonin metsäpaloista eivät ole vaikuttaneet vielä brasilialaisen lihan kysyntään.

Brasilialainen naudanfilee on huomattavasti edullisempaa kuin kotimainen. Silti brasilialaisen tuontilihan kulutus on vähäistä ja laskusuunnassa.

Ravintoloiden mukaan asiak­kaat ovat entistä kiinnostuneempia kotimaisesta lihasta. Tukkujen mukaan uutiset Amazonin metsäpaloista eivät ole vaikuttaneet vielä brasilialaisen lihan kysyntään.

MT kysyi tietoja brasilialaisen lihan käytöstä muutamalta ravintolaketjulta ja parilta tukku­liikkeeltä.

Samalla kartoitettiin, ilmoittavatko ravintolat liharuokiensa alkuperän lain edellyttämällä tavalla. Kaikki sähköpostikyselyyn vastanneet vakuuttivat ilmoittavansa lihojen alkuperän asiakkaille kirjallisesti.

Kysely lähetettiin Heinon Tukkuun, Wihurin Metro-tukkuun, Scandic ja Sokos Hotelsien ravintoloille, NoHo Partnersille sekä Restelille.

MT:n aiemmassa selvityksessä (23.8.) ilmeni, että suomalaisissa kauppaketjuissa myydään hyvin vähän brasilialaista lihaa. Suurin osa brasilialaisesta tuontilihasta ohjautuu siis tukkujen kautta ravintoloihin.

Tullin Uljas-tietokannan mukaan Suomeen tuotiin viime vuonna Brasiliasta lihaa runsaat 423 000 kiloa. Siitä suurin osa on nautaa.

Määrä on verrattain pieni. Esimerkiksi Puolasta tuotiin viime vuonna liki 5 miljoonaa kiloa naudanlihaa.

Heinon Tukku

Heinon Tukussa brasilialaisen naudanlihan osuus lihamyynnistä oli viisi prosenttia vuonna 2018. Tukusta arvioidaan, että viime heinäkuun loppuun mennessä kysyntää siirtyi maltillisesti muun alkuperämaan tuontilihatuotteisiin.

Heinon hankintajohtaja Satu Saari kertoo, että kotimaisen lihan kysyntä on pysynyt ennallaan.

Brasilialaista lihaa ostaa monipuolinen joukko ravintola-asiakkaita, joiden tietoja Tukku ei voi luovuttaa.

Heinon Tukun valikoimissa on ulkofileetä, sisäfileetä ja naudan kuvetta, josta tehdään lankkupihvejä.

Brasilialaiset ulkofileet ovat lähes 30 prosenttia ja sisäfileet noin 60 prosenttia edullisempia kuin kotimaiset. Saaren mukaan naudan kupeessa ”hintaero on pitkästi toistasataa prosenttia, koska tuotteen saatavuus kotimaiselta teollisuudelta on marginaalista”.

Metro-tukku

Metro-tukku toimitti vuonna 2018 brasilialaista lihaa noin 27 000 kiloa enimmäkseen ravintoloille. Määrä kattaa tukun lihanmyynnistä 0,2 prosenttia.

”Tutkimme mahdollisuuksiamme pienentää brasilialaisen lihan käyttöä. Kiinnostus ja kysyntä suomalaiseen lihaan kasvaa koko ajan”, kertoo Wihurin Metro-tukun hankinta- ja logistiikkajohtaja Janne Sokajärvi.

Kysytyimpiä brasilialaisia lihatuotteita ovat naudan entrecote eli välikyljys, sisäfilee ja ulkofilee. Sokajärven mukaan brasilialainen liha on noin 35 prosenttia kotimaista edullisempaa.

Lihavalmisteissa brasilialaista lihaa käytetään esimerkiksi leikkeleiden raaka-aineena.

”Käymme parhaillaan keskusteluja valikoimissamme olevien tuotteiden korvaamiseksi vastaavilla rinnakkaistuotteilla.”

Restel

Restel Oy:n tapahtumaravintolat käyttivät viime vuonna 1 500 kiloa broileria, mutta hankinta­johtaja Pauli Kouhia kertoo, että tuote on jo vaihdettu kotimaiseen.

Resteliin kuuluva hampurilaisketju Burger King käyttää jossain tuotteessaan brasilialaista broileria. Kouhian mukaan Restel ei pysty juuri vaikuttamaan Burger Kingin kansainväliseen toimitusketjuun.

Kouhian mukaan Restelin ravintolat ovat avoimia lihan alkuperän suhteen.

”Kullakin ketjullamme on oma tapansa ilmoittaa raaka-­aineen alkuperä.”

Sokos Hotels

SOK:n Sokos-hotellien ravintoloissa on myyty tänä vuonna brasilialaista lankkupihviä noin 7 000 kiloa. Markkinointi- ja viestintäjohtaja Outi Vitien mukaan perusteena sen käytölle ovat olleet tasainen laatu ja saatavuus. S-ryhmän linjausten mukaisesti tuote poistuu myynnistä marraskuun loppuun mennessä.

S-ryhmän ravintoloissa, joita on noin 600, ilmoitetaan asiakkaille kirjallisesti lihojen alkuperät. Kotimaisen lihan osuus ylittää 95 prosenttia.

NoHo Partners

NoHo Partners Oyj toimii Suomessa noin 130 ruokaravintolan taustalla. Viestintäpäällikkö Sanna Oinonen kertoo, etteivät NoHon ravintolat käytä brasilialaista lihaa, koska se ei ole tasalaatuista ja hyvää hinta-laatusuhteeltaan. Lisäksi koti­maisen lihan kysyntä kasvaa.

NoHon ravintoloiden vuosien 2018 ja 2019 lihahankinnoista alle 0,2 promillea on ollut brasilialaista. Kyseessä ovat hankinnat yksittäisiin tilaisuuksiin.

NoHon ravintoloissa EU:n ulkopuolisen tuontilihan osuus on 5–10 prosenttia vuodessa. Nautaa tuodaan pääasiassa Australiasta ja lammasta Uudesta-Seelannista. Oinosen mukaan alkuperät ilmoitetaan ravintoloissa.

Scandic Hotels

Scandic Hotels Oy ei käytä ravintoloissaan brasilialaista lihaa. Aluepäällikkö Jari Ervasti kertoo, että yli 90 prosenttia lihasta on kotimaista. Tiedot lihojen alkuperästä ilmoitetaan ravintoloissa, joita ketjulla on 71.

Vain lammasta tuodaan Uudesta-Seelannista ja ankkaa Ranskasta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Joko tunnet tämän peltojuurikkaan: ”Pysyy salaateissa rapeana ja freesinä, ei litisty eikä vetisty" – "Sopii myös lämpimiin ruokiin, voit käyttää samoin kuin keräkaalia"

Miten onnistuu yli satavuotiaan kirkon mallintaminen piparista? Katso videolta, kuinka upea projekti etenee

Rottatutkimus paljasti, että puolukkamehun juominen alentaa kohonnutta verenpainetta

Tutkijoiden mielestä nykyisin rehuksi tai biodieselin raaka-aineeksi päätyvä kalanmaksa kannattaisi hyödyntää elintarvikkeena – sopisi sekä joukkoruokailuun että fine dining -annoksiin