Ruoka

Ruokahävikkiä voi vähentää suunnitelmallisuudella ja syömällä kasvispainotteisesti

Roskiin menevän ruuan tuottamisen kasvihuonepäästöt vastaavat noin 350 000 henkilöauton vuosikilometrejä.
Yksittäisen kuluttajan ruokahävikki on Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 20–25 kiloa henkeä kohden vuodessa. LEHTIKUVA / Irene Stachon

Jos halutaan säilyttää maapallo elinkelpoisena, ruokahävikki on puolitettava ruokaketjun loppupäässä eli kuluttajapäässä, kerrotaan Luonnonvarakeskuksesta ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta. Tämän lisäksi tarvitaan kiertotaloutta. Kuluttajalla on monia mahdollisuuksia vaikuttaa valinnoillaan.

Suomessa ruokahävikkiä syntyy alkutuotannosta kotitalouksiin saakka yhteensä noin 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa, kun mukaan lasketaan koko tuotantoketju maanviljelystä alkaen. Yksittäisen kuluttajan ruokahävikki on Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 20–25 kiloa henkeä kohden vuodessa, kun lasketaan alun perin syömäkelpoinen ruoka, joka jää syömättä.

"Turhan ruuan tuottamisen kasvihuonepäästöt vuodessa koko ruokaketjussa vastaavat noin 350 000 henkilöauton vuosikilometrejä. Ruuan osuus kaikesta kulutuksemme ympäristövaikutuksesta on 40 prosenttia. Ruokahävikki on tästä ehkä tarpeettominta ympäristökuormaa, toteaa erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta.

Ongelman vakavuudesta kertoo se, että Euroopan komission tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.

Jotta ruokahävikin vähentäminen onnistuu, tarvitaan entistä vastuullisempia ja eettisempiä valintoja. Käytännön päätöksissä tärkeintä on suunnitelmallisuus.

"Ruuat ja raaka-aineet pitää suunnitella etukäteen, hankkia kaupasta tarvittavat aineet ja valmistaa ja ottaa lautaselle sopiva määrä. Ylijäänyttä ruokaa täytyy hyödyntää uusiin ruokiin. Myös ruoan arvostuksen lisääntyminen olisi tärkeää ruokahävikin vähentämisessä", korostaa Katajajuuri.

Sitran asiantuntijan Hanna Mattilan mukaan kuluttajan pitäisi myös tietää nykyistä tarkemmin, miten ruoka on tuotettu.

"Onko se tuotettu niin, että se lisää koko ruokajärjestelmän hävikkiä vai vähentääkö sitä? Kuluttaja voi vaikuttaa äänestämällä ja olemalla yhteydessä kuntapäättäjiinsä", hän sanoo.

Mattilan mukaan vastuu ruokahävikin vähentämisestä ulottuu kaikkiin ketjun osapuoliin ruokateollisuudesta kuluttajiin.

"Mahdollisimman hävikitön ruokalautanen on kasvispainotteinen, se on tuotettu maaperää kunnioittavalla tavalla ja siinä on hyödynnetty kierrätyslannoitetta", Mattila jatkaa.

Ruokahävikin vähentämiseen voi osallistua myös ostamalla hävikkiruokaa internetistä. Esimerkiksi Matsmart ja Fiksu Ruoka myyvät netissä ruokaa, johon ei liity kylmäketjua eli käytännössä kuivatuotteita säilykkeistä pastaan ja kahvileipiin.

Kiertotalouteen pääsy on tärkeää, koska maapallon resursseja tuhlataan tällä hetkellä niin paljon. Jos siihen ei päästä, elinmahdollisuudet maapallolla vähenevät tulevaisuudessa huomattavasti, toteaa Mattila.

"Kierrätysyhteiskunnassa pitää käytettyjä tavaroita hyödyntää uusiin käyttötarkoituksiin ja arvotuotteisiin. Esimerkiksi elintarvikejätettä voisi käyttää kosmetiikkaan", sanoo Katajajuuri.

Ruokahävikki ei ole pelkästään käyttämätöntä ruokaa, vaan yleensä tehotonta resurssien käyttöä koko ruokajärjestelmässä teollisuudesta kuluttajiin.

"Ruokateollisuuden osalta on tärkeää, miten käytetään kaikki hyödyksi tuotetusta ruuasta. Hävikistä voi saada korkean lisäarvon tuotteita", Mattila sanoo.

Esimerkiksi Fazer on alkanut tehdä kaurankuoresta ksylitolia. Mallaspossu-niminen yritys hyödyntää Saimaan Juomatehtaan panimomäskiä. Idealgrain puolestaan on tehnyt falafel-pullia pienpanimoiden mäskistä, kertoo Mattila esimerkkejä.

Suomessa on parhaillaan menossa useita kiertotaloushankkeita, joissa testataan kiertotalouden toteutumista. Esimerkiksi Sitran projektissa on mukana paikallisia kokeiluja, joissa kiertotaloutta toteutetaan pienyhteisöissä.

Vantaan kaupungin Yhteinen pöytä -hankkeessa hävikkiruokaa jaetaan Vantaan kaupungin ja seurakunnan toimipisteissä. Verkostoon kuuluu 35 ruokahävikin lahjoittajaa kaupoista elintarviketehtaisiin ja järjestöihin.

Hävikkiruoka kulkee logistiikasta vastaavan hävikkiterminaalin kautta ruokaa jakaville järjestöille, kaupungin asukastiloihin sekä luterilaisiin seurakuntiin ja muihin kirkkoihin. Ruokaa jaetaan kasseissa tai hävikkiaineksista tehtynä ruokana.

Sitran Kiertotalouden kiinnostavimmat -sivustolta löytyy useita ruokahävikkiä tehokkaasti vähentäviä kokeiluja. Esimerkiksi Porin kaupungissa toimitetaan koulujen ylijäämäruoka aikuissosiaalityön asukastuville ja työttömien yhdistysten päivätoimintakeskukseen maksutta kotiin vietäväksi. Toinen esimerkki on Jyväskylästä alkanut tähderuokakokeilu, joka on levinnyt 20 paikkakunnalle.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kotimaiseen proteiiniin perustuvista kasvisruuista ilmestyi reseptivihko

Irlantilaislihan vyöry uhkaa Suomea brexitin seurauksena – Kesko ei aio lisätä tuontia

S-ryhmä avasi laskurin, joka kertoo ruokakorin ilmastovaikutuksen

Suomalaiset marjat muuttuvat Ainoa Wineryssä kullaksi – ulkomailta tulleet tilaviiniyrittäjät kahmivat palkintoja