Ruoka

Näin syntyi Suomen paras olut – Kuopion kaupunkivedelle oli tehtävä temppu jos toinenkin

Groteski-oluelle on tyypillistä mieto alkoholipitoisuus, vehnäoluen raikkaus ja hento savuisuus.
Riitta Mustonen
Pasi Pelkonen maistatti voittoisaa Groteski-olutta Viking Gracen olutristeilyllä viikonloppuna.

Kun kuopiolaisen Iso-Kallan panimon Groteski-olut julistettiin Suomen parhaaksi olueksi 2019, kilpailugaalan yleisö hiljeni. Ai tämäkö?

Mieto 3,2-prosenttinen juoma oli kuitenkin vakuuttanut etenkin kansainväliset tuomarit. Puolalaistyyppistä Piwo Grodziskie -olutta Suomessa ei ollut aiemmin tehty. Oluelle on tyypillistä mieto alkoholipitoisuus, vehnäoluen raikkaus ja hento savuisuus.

Tuomarit pitivät sitä tyylilajinsa erinomaisena edustajana.

Suomen parhaan oluen taustalla on yksinkertainen resepti, oluen kehittänyt Pasi Pelkonen kertoo.

Pelkonen kehittää oluita sivutyönään Iso-Kallan panimolla. Hän halusi tehdä matala-alkoholisen oluen, muttei kuitenkaan hapanolutta.

"Tähän menee savustettua vehnämallasta, saksalaistyyppistä yrttistä humalaa, hiivaa ja vettä", Pelkonen luettelee. Kuopion kaupunkivesi ei Pelkosen mielestä ole kaikkein parasta, joten hän teki vedelle temppuja, kuten hiilihapposuodatuksen, uv-lamppusäteilytyksen, ja lisäsi suoloja.

Hyvä vesi on oluessa tärkeää, mutta kaikkein tärkeintä on hygienia. "Ilman hyvää hygieniaa ei pysty tekemään kunnon olutta, vaikka olisi kuinka hyvä resepti", Pelkonen korostaa.

Pelkonen alkoi harrastaa oluita jo 1990-luvulla. Hän on koulutukseltaan kemian diplomi-insinööri ja päivätöissä muualla kuin panimossa. Hän kehittää panimon olutreseptit ja vastaa isoimmista asiakkuuksista.

Iso-Kallan panimossa on Pelkosen lisäksi kolme vakituista työntekijää. Panimon kapasiteetti on satatuhatta litraa olutta vuodessa, mutta se kolminkertaistuu, kun panimolle valmistuvat pian uudet tilat Kuopioon.

Erilaiset oluttyypit ovat lisääntyneet Suomessa huimaa vauhtia. Suomalainen olut ry:n puheenjohtaja Matti Heikkilä kertoo, että kun Suomen Paras Olut -kilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa kymmenisen vuotta sitten, oluista kaksi kolmasosaa oli lagereita ja yksi kolmasosa aleja.

"Pienpanimoiden vaikutuksesta oluttyyppien kirjo on nyt valtava, ja mukaan ovat tulleet pintahiivaoluet. Kilpailun kolmestasadasta oluesta olisi voitu tehdä sata eri luokkaa", Heikkilä toteaa.

Kaupassa tuttu peruslager pitää pintansa.

"Eikä se ole edes hintakysymys, vaan ollaan käyty aallonharjalla siinä, että mitä ihmeellisempiä oluita on tullut, mutta nyt mennään takaisin päin. Amerikassa trendi on nyt craft lager ja se onkin se visaisin tehdä, mutta pienpanimot ovat alkaneet tehdä sitä täälläkin."

Suomen Olutliiton puheenjohtaja Aniko Lehtinen pitää luonnollisena, että pienpanimot tekevät lagereita.

"Meillä on jo kolmas aalto pienpanimoita, joten taidot ovat kehittyneet. Ipaa on paljon helpompi tehdä kuin lageria, mättää vain lisää humalaa, joten monet aloittavat sillä. Mutta lageria juodaan paljon ja se nostaa volyymin."

Suomessa miedot oluet ovat lisänneet suosiotaan. Panimoliiton tilastojen mukaan alkoholittomat juomat, joihin tosin luetaan myös virvoitusjuomat, ovat kohta tasoissa alkoholillisten kanssa, kun aiemmin oluiden osuus on ollut jopa 70 prosenttia.

19.9.2019 Korjattu oluen raaka-aineista hunaja humalaksi.

21.9.2019 klo 10:25 Korjattu Groteskin alkoholipitoisuus: Se on 3,2, ei 3,7 prosenttia.

Riitta Mustonen
Pasi Pelkonen pokkasi miedolla Groteski-oluellaan Suomen Paras Olut -voiton.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Poimi tästä neuvot siihen, miten saat ruuan maistumaan vanhuksellekin

Video: Sai alkunsa harrastuksesta mutta kahmii nyt kansainvälisiä palkintoja – näin Hollolaan muuttanut amerikkalaispariskunta kertoo viinibisneksestään

Ruokamatkailu on tärkeää sekä turisteille että kotimaan kiertäjille: ”Sehän on myös kulttuurimatkailua”

Kansa on puhunut: Yli puolet haluaa maksalaatikkoonsa rusinoita – Arvaatko montako rusinaa yhdessä valmismaksalaatikossa on?