Ruoka

Ethän mokaa kuntoremonttiasi? Ravitsemusterapeutti kertoo, kuinka kuntoremontti onnistuu todennäköisimmin

Jos syksyn tullen iski terveysinnostus, on hyvä muistaa myös suurimmat kompastuskivet.
Jaana Kankaanpää
Parhaat eväät liikuntasuoritukseen antaa monipuolinen ravinto. Kuvituskuva.

Siinä missä kesä on usein pyhitetty herkuttelulle ja rentoutumiselle, syksyisin lenkkipoluilla on ruuhkaa ja lounas valitaan ruokaremontin ehdoilla. Ravitsemusterapeutti kertoo, mitä kannattaa huomioida, jos haaveena on aktiivinen liikunta ja energinen olo.

"Suurin kompastuskivi on muuttaa ruokavaliota kertaheitolla liian radikaalisti", Terveystalon johtava ravitsemusterapeutti Mikko Rinta sanoo tiedotteessa.

Herkutteluntäyteisen kesän jälkeen vaarana on lipsahtaa ääripäästä toiseen ja heittäytyä liiankin kurinalaiseen elämään. Rinta huomauttaa, että treenaaminen asettaa ravitsemukselle tarpeita, joita liian niukka syöminen ei täytä.

Esimerkiksi proteiinin saanti on tärkeää lihasten kehittymiselle, hiilihydraatit taas auttavat palautumaan treeneistä ja valmistavat seuraaviin harjoituksiin. Jos niistä nipistää, asia voi kostautua myöhemmin.

Vaikka hyvin suppea ruokavalio voi alkuun tuntua toimivalta, pikkuhiljaa palautuminen heikentyy. Lihakset kipeytyvät, rasitusvammat lisääntyvät, mikä voi syödä ravitsemusterapeutin mukaan myös motivaatiota.

Jos tavoitteena on laihtuminen, ruokavalion tulee toki olla vähäkalorinen. Tärkeintä on suhtautua syömiseen tasapainoisesti ja tehdä valintoja, joista voi pitää kiinni vielä alkuinnostuksen laannuttua.

Ravitsemusterapeutti korostaa, että liian haastavat dieetit johtavat usein vanhojen tapojen äärelle. "Perusliikkujan on tärkeintä saada asiat rutiineiksi. Pysyvään muutokseen pääsemisessä voi kulua jopa vuosi. Silloin esimerkiksi flunssa ei romuta kaikkea."

Parhaat eväät liikuntasuoritukseen antaa monipuolinen ravinto. Lisäksi Rinta antaa kyytiä yleiselle uskomukselle, että treeniin on paras lähteä tyhjin vatsoin.

"Se voi polttaa hieman tehokkaammin rasvaa. Huonosti ravittuna liikkuminen nostaa kuitenkin aina sairastumisriskiä. Myös haavereita tapahtuu herkemmin, sillä huonosti ravittu hermosto ei toimi optimaalisesti", hän perustelee.

Päivän raskainta ateriaa ei liioin kannata ajoittaa liikunnan alle. Tärkein polttoaine on vähintään 4–6 tuntia ennen liikuntaa syöty tasapainoinen ateria.

Hiilihydraattipitoisen iltapalan antama energia vaikuttaa siis olennaisesti seuraavan aamun treeniin, lounas taas antaa puhdin työpäivän jälkeiselle harjoittelusessiolle. Myös välipaloihin ja treenien jälkeiseen palauttavaan ateriaan kannattaa panostaa.

Vedenjuontia ei kannata unohtaa viilenevässä syksyssäkään.

Puolisen litraa nestettä pari tuntia ennen selvästi kuormittavaa suoritusta on Mikko Rannan suositus. Korkeintaan tunnin mittaisissa liikuntasuorituksissa riittää pääsääntöisesti ennen ja jälkeen juominen, sitä pidemmissä treeneissä myös nesteytys suorituksen aikana on tarpeen.

Liikuntasuorituksen aikana hikoiltu neste pitää korvata puolitoistakertaisesti. Ei siis riitä, jos juo vain takaisin sen, mitä on hikoillut.

"Nestetasapaino pitäisi palautella kuntoon vähitellen liikuntaa seuraavien tuntien aikana, ei juomalla kerralla useita litroja vettä", Rinta huomauttaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Voiko perunaa nostaa maasta vielä joulupöytään? Tutkija vastaa

Luulitko, että pakastepizza kannattaa paistaa uunin keskiosassa pellillä? Valmistaja kertoo, miten se oikeasti kannattaa tehdä

Valion Oddlygood-tuotteet eivät vielä kannattavuudellaan juhli, mutta kasvuodotukset ovat kovat

Yksi Suomen suurimmista kasvistuotteista on lihatalon käsialaa – "Liha, maito, kasvikset ja vilja eivät sulje toisiaan pois", Atrialta todetaan