Ruoka

Tänään vietetään korvapuustipäivää – suomen kielessä on lukuisia pullaan liittyviä sananlaskuja: "Jos paakari pistää valssiksi, pullat ne palaa tanssiksi"

Poimitko rusinat pullasta? Entä pitääkö pulla luut loitolla?
Sanne Katainen
Pullaa on käytetty kuvaamaan maailman tilaa. Vanha kansa esimerkiksi totesi, että jos herrat tietäisivät miltä pettu maistuu, niin antaisivat kansalaisille nisua.

Tänään saa pistää suut makiaksi luvan kanssa, sillä perjantai 4. lokakuuta on virallinen korvapuustipäivä. Tapa on rantautunut Suomeen Ruotsista.

Leivoinnaispakasteita valmistava Lantmännen Unibake kokosi päivän kunniaksi sananlaskuja pullaan liittyen.

”Pullan kulttuurisesta merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa kertoo, kuinka paljon sanontoja siihen liittyen löytyy. Olimme todella iloisesti yllättyneitä siitä, kuinka monia pullaan liittyviä sanontoja löysimme Kotimaisten kielten keskuksen arkistosta. Monet sananparsista käsittelevät pullan leivontaa, millä saatetaan viitata yleisemminkin elämässä onnistumiseen tai epäonnistumiseen”, Lantmännen Unibaken asiakasmarkkinointipäällikkö Kaisa Kivistö sanoo.

Sanonnoista voi oppia, että pullan paistoon pitää keskittyä: nimittäin jos paakari pistää valssiksi, pullat ne palaa tanssiksi. Toisaalta kun kaikki on kunnossa, niin hyvin on muorin pullat uunissa, ei pala eikä paistu.

Pullalla on kautta aikojen kuvailtu myös ihmisen ulkonäköä. Kupparin Ullalla on posket kuin pennin pulla. Monelle tuttuja sanontoja ovat myös pulla pitää pyllyn pyöreänä tai luut piilossa.

”Pullaposket ovat sanonta, joka on laajasti käytössä vielä tänäkin päivänä. Onnitteluun on toki aina syytä, jos jollakin on pulla uunissa”, Kivistö toteaa.

Pulla on innoittanut suomalaisia moniin elämänviisauksiin, kuten onnellisia lapsia kasvaa pullantuoksuisessa kodissa.

”Vanha kansa tietää esimerkiksi, että kahden kauppa on kolmannen korvapuusti. Jotkut asiat saattavat paisua kuin pullataikina. Useampi sanonta varoittaa myös ahneudesta, kuten älähän pullaa läkkää, kun korputkin on vielä syömättä”, Kivistö sanoo.

Pullaa on käytetty lisäksi kuvaamaan maailman tilaa. Vanha kansa esimerkiksi totesi, että jos herrat tietäisivät miltä pettu maistuu, niin antaisivat kansalaisille nisua.

Suomen kieleen ilmestyi 1980-luvun loppupuolella ilmaisu poimia rusinat pullasta. Sanonta saattaa olla peräisin Ruotsista, jossa niitä on poimittu Svenska Akademiens Ordbokin mukaan jo 30-luvulta asti.

”Tämä on ilmeisesti meillä vielä varsin tuore sanonta, joka alkoi esiintyä 1980-luvun loppupuolella lehtiteksteissä. Sillä viitataan oman edun tavoitteluun, ja väitetään, että Suomessa on kehitetty rusinapullateoriakin."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Keskustan kansanedustaja Kärnä: "Me suomalaiset syömme liikaa lihaa – sitä tulisi syödä vähemmän, mutta laadukkaampaa, eettisempää ja ekologisempaa"

Video: Näin retikasta syntyy näppärissä käsissä ruusu – Suomen ja Kiinan keittiömestarit kohtasivat illallisella

Finnwatch: Teenpoimijan päiväpalkka voi olla alempi kuin kahvilassa nautittavan teekupillisen hinta

"Suomessa globaali ruokakeskustelu ja oma maatalous ovat menneet sekaisin" – tänään vietetään YK:n ruokapäivää