Ruoka

Ympäristöasiantuntija Annukka Valkeapää haluaisi lihan hinnan kymmenkertaistuvan: "Ei ole järjen hiventä, että liha on saman hintaista kuin vaikka soijapavut"

Annukka Valkeapää haluaa vaikuttaa siihen, mitä ihmiset syövät. Eläinperäisten tuotteiden syöminen nykyisessä määrin on hänestä suurta tuhlausta.
Kari Salonen
Annukka Valkeapää tunnustaa olevansa maailmanparantaja. Hän asettaisi ihmisille pakkoja, joiden noudattaminen luo toivoa. '"Jos toivo menee, menee myös toimintakyky. Pienikin ripaus toivoa pitää liikkeessä."

Annukka Valkeapää, 42, pitää käsivartta suunsa suojana, kun hän kiertää Ruoka Akatemia -ryhmän mukana HKScanin Rauman broilerteurastamossa. Käsi ei ole suojana hajuilta, sillä niitä ei laitoksessa haitaksi asti ole, vaan pikemminkin epäuskon takia. Näky broilerinruhoista kiertämässä liukuhihnalla on Valkeapään mielestä niin vastenmielinen.

"Ei minua kauhistuta eläinten teurastaminen, sitä tehtiin kotonakin, mutta kun tämän teollisen mittakaavan näkee omin silmin, se tuntuu järkyttävältä", Valkeapää tunnustaa.

Valkeapää on kotoisin lypsykarjatilalta Etelä-Karjalan Parikkalasta. Hän on viisilapsisen perheen vanhin – neljän tytön jälkeen vanhemmat saivat vielä pojan, joka on Annukkaa 17 vuotta nuorempi.

Lapsia kannustettiin opiskelemaan, ja niinpä Valkeapääkin opiskeli ensin tilastotiedettä ja sitten metsätieteitä, mistä hän alkoi tehdä väitöstutkimusta. Lopulta hän väitteli sosiaalipsykologiasta aiheenaan kansalaisten metsiin liittyvät arvot ja asenteet ja metsiä koskeva päätöksenteko.

Opiskelujen lomaan mahtui lapsen syntymä ja työ yliopistolla. Ruoka-asiat eivät sen kummemmin naista kiinnostaneet. Kunnes yliopiston varoja alettiin leikata ja Valkeapää alkoi katsella muita töitä. Metsäasiantuntijan sijaisuus WWF:llä eli maailman luonnonsäätiössä tärppäsi.

"Oli ihmeellistä, miten yhtäkkiä minua alettiin kysyä joka paikkaan", Valkeapää kertoo. "Kärjistäen voisin sanoa, että kun olin yliopistolla tutkijana, ketään ei kiinnostanut tutkimani asiat, mutta WWF:llä pääsin aina puhumaan tuloksistani."

Kansainvälinen WWF uudisti organisaatiotaan: sadoista suojeluohjelmista muodostettiin kuusi, joista ruoka oli yksi. Koska ruoka-asiat liittyvät sosiaalipsykologiaan, Valkeapää siirtyi metsäasioista ruokaan.

Muutos merkitsi mullistusta Valkeapään elämään. Hän heräsi huomaamaan, miten suuret ruuan ympäristövaikutukset ovat ja miten suuri osa niistä tulee eläinperäisestä ruuasta.

Tuoreen laskelman mukaan eläintuotanto käyttää yli 80 prosenttia maailman maatalousmaasta, tuottaa 57 prosenttia päästöistä, mutta siitä saadaan vain 37 prosenttia proteiineista ja 18 prosenttia kaloreista.

"Nykyinen eläintuotanto tuhlaa resursseja. Sivuvirtasika on aikoinaan ollut mitä mahtavinta kiertotaloutta, kun se on syönyt ruuantähteet, mutta kun nyt tuotetaan sikaa tai broileria pöytään, niin ne tavallaan syövät minun pöydästäni, koska ne syövät sitä ruokaa, mitä ihmiset voisivat syödä", Valkeapää järkeilee.

Naudan ja muut märehtijät hän näkee eri tavalla, koska ne voivat käyttää nurmea ja vaikuttavat suotuisasti luonnon monimuotoisuuteen.

Valkeapää ei itse syö broilerin- tai sianlihaa, mutta ei kokonaan kiellä muita syömästä niitä. "Sanon vain, että ne ovat tuhlausta. Niiden vaatimalla rehualalla voitaisiin tuottaa suoraan ihmisravintoa moninkertaiselle määrälle ihmisiä."

Lihan pitäisi olla Valkeapään mielestä nykyistä kalliimpaa. Vaikka kymmenkertaisesti.

"Ei ole järjen hiventä, että liha on saman hintaista kuin vaikka soijapavut, vaikka lihan tuotantoon on käytetty moninkertaisesti resursseja. Kustannukset eivät nyt näy hinnassa."

Suomessa hinta ohjaa kulutusta, sillä suomalaiset ovat hyvin hintaherkkiä. "Lihaa pidetään arvokkaampana kuin kasviksia, ja jos liha maksaa saman kuin kasvisruoka, niin moni voi ajatella olevansa fiksu, jos valitsee lihan."

Maitotilalla kasvaneena Valkeapäästä on pöyristyttävää, että maito on halvempaa kuin kauramaito. "Kauramaitoon tarvitaan vain vähän kauraa ja vettä ja ravistetaan, ja se on siinä. Maidon saaminen lehmästä on paljon isomman duunin takana: vasikka syntyy, kasvaa ja siemennetään eli tehdään jo iso työ ennen kuin se alkaa tuottaa maitoa. Maito ei tule helpolla, vaikka se kaupan hinnassa siltä näyttääkin."

Valkeapään mielestä maidonkin hinta voisi olla paljon nykyistä korkeampi.

Kun WWF julkaisi kalaoppaan uhanalaisista kaloista, sillä oli suuri vaikutus kalan tarjontaan ja kulutukseen. Samanlaista hän toivoisi näkevänsä lihapuolella.

"Brasilialainen naudanliha pitäisi saada pois markkinoilta. Tässä ympäristöalan toimijoilla ja kotimaisilla tuottajilla on yhteinen intressi", Valkeapää pohtii.

Ennen WWF:lle menoaan Valkeapää ajatteli, ettei eläinten syöminen ole hänelle ongelma, koska hän kestää ajatuksen eläimen kuolemasta. Nyt hän sanoo olevansa kala-kasvissyöjä ja syö muutaman kerran vuodessa luonnonlaitumella laiduntaneen naudan tai lampaan lihaa. Hän ei ole kuitenkaan niin ehdoton, ettei esimerkiksi mummon luona käydessään söisi, mitä mummo tarjoaa, olipa se sitten lihapullia tai karjalanpaistia.

"Valinnat pitää tehdä kuluttajalle helpoiksi. Siksi kasviperäisen ruuan pitää olla halpaa, helppoa, herkullista ja hyväksyttävää", Valkeapää linjaa.

Parikkalassa ei ole enää Valkeapään kotitilaa, sillä vanhemmat luopuivat tilanpidosta jo vuosia sitten. Valkeapäällä oli kuitenkin niin suuri palo maalle, että hän hankki itselleen pienen maapaikan Punkaharjulta, missä hän viettää lomansa ja viikonloppuja.

"Kasvatan siellä tomaatteja ekaa vuotta. Lisäksi minulla on viinimarjapuskia, omenapuita ja jonkun sortin kasvimaa. Hernettä ja härkäpapua laitan aina."

Lapsena puutarhanhoito oli Valkeapäälle ikävä pakko. "4H-kerhossa mulla oli joku palsta. Mummohan sen kitki, ja mua hävetti. Mutta jotenkin siihen on kasvanut ja se tuntuu tärkeältä. Keväisin Höytykasviyhdistyksen siemenluetteloa plärätessä olen ihan tohkeissani. On vaikea sanoa, mistä muusta inspiroituisin enemmän."

Valkeapää on huomannut, että hänen kymmenvuotiaan tyttärensä ikäluokassa ympäristöasiat huolettavat.

"Mun velvollisuus on tehdä mahdollisimman paljon, että heillä elämän edellytykset säilyisivät. Näyttää pahalta, mutta ei kannata lamaantua. Ilmastonmuutosta vielä suurempi huoli minulla on luonnon monimuotoisuudesta. Se on se elämän verkko, joka ylläpitää meidänkin elämää. Kun se murentuu, alkaa olla ahtaat paikat."

Viime keväänä Valkeapää siirtyi WWF:ltä Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiö NEFCOn ympäristöasiantuntijaksi. NEFCO on Pohjoismaiden omistama yhtiö, joka rahoittaa pieniä ja keskisuuria ympäristö- ja ilmastohankkeita, joiden arvo on korkeintaan 5 miljoonaa euroa.

"Tähän asti olen katsonut asioita paljolti globaalista näkökulmasta. Mutta kun tarkastelee Suomea, meillä on mielettömän hyvät edellytykset ratkaista ympäristöasioita laajemminkin."

Ilmastokeskustelu on Valkeapään mielestä herättänyt ajatuksen, että asiat ovat mitattavissa. "Esimerkiksi jos pystymme hoitamaan jonkun asian pienellä hiilijalanjäljellä, sellaista osaamista voisi laajentaa maailmalle. Myös NEFCOssa haluan olla muuttamassa maailmaa kestävämpään suuntaan."

Kari Salonen
Annukka Valkeapää suosii ruokavaliossaan kalaa. Hän on tyytyväinen siihen, miten WWF:n kalaoppaan avulla on pystytty muuttamaan kaupan kalatarjontaa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Yksi Suomen suurimmista kasvistuotteista on lihatalon käsialaa – "Liha, maito, kasvikset ja vilja eivät sulje toisiaan pois", Atrialta todetaan

Keskustan kansanedustaja Kärnä: "Me suomalaiset syömme liikaa lihaa – sitä tulisi syödä vähemmän, mutta laadukkaampaa, eettisempää ja ekologisempaa"

Video: Näin retikasta syntyy näppärissä käsissä ruusu – Suomen ja Kiinan keittiömestarit kohtasivat illallisella

Finnwatch: Teenpoimijan päiväpalkka voi olla alempi kuin kahvilassa nautittavan teekupillisen hinta