LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ruoka

Unicefin raportti: Joka kolmas pikkulapsi on aliravittu – myös lihavuus on yksi aliravitsemuksen muodoista

Lähes 150 miljoonaa pikkulasta kärsii pienikasvuisuudesta ja lähes 50 miljoonaa alipainoisuudesta.
Lähes 150 miljoonaa pikkulasta kärsii pienikasvuisuudesta ja lähes 50 miljoonaa alipainoisuudesta, kertoo Unicef. LEHTIKUVA/AFP

Joka kolmas alle viisivuotias lapsi kärsii aliravitsemuksesta, selviää Unicefin tuoreesta raportista. Tämä tarkoittaa 200:aa miljoonaa lasta maailmassa. Järjestön mukaan huonon ravinnon seurauksista kärsivien lasten määrä maailmassa on hälyttävä.

Lähes 150 miljoonaa pikkulasta kärsii pienikasvuisuudesta ja lähes 50 miljoonaa alipainoisuudesta. Tilanne on pahin Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Syitä lasten heikkoon ruokavalioon ovat usein perheiden köyhyys, globalisaatio ja kaupungistuminen sekä humanitaariset kriisit ja ilmastonmuutos. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat köyhimpien alueiden lapset.

Unicefin mukaan huonosti ravittujen lasten kohdalla kyse on yhä useammin siitä, mitä lapset saavat syödäkseen, ei vain siitä, että ruokaa olisi liian vähän. Peräti joka toinen alle viisivuotias muun muassa kärsii tärkeiden vitamiinien ja ravintoaineiden puutteesta.

Aliravitsemuksen yksi nykymuoto on myös lihavuus. Unicefin mukaan lihavuutta aiheuttaa muun muassa heikko ruokavalio. Ylipainoisten lasten määrä kasvaa kaikkialla maailmassa, myös Afrikassa. Unicefin mukaan joka viides 5–19-vuotiaista lapsista on ylipainoinen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ylipainoisten lasten osuus on kasvanut 50 prosentilla vuoteen 2000 verrattuna.

Heikon ruokavalion seuraukset seuraavat lasta aikuisiälle saakka. Unicefin mukaan on vahvaa näyttöä siitä, että aliravitut lapset kasvavat muita yleisemmin heikommin menestyviksi aikuisiksi.

Suomi saa Unicefin raportissa varovaisia kehuja. Suomi on järjestön mukaan tehnyt edes joitakin konkreettisia toimia lihavuuden vähentämiseksi. Näitä toimia ovat muun muassa verotus ja selkeät tuoteselosteet.

"Suomessa myös ruokailu varhaiskasvatuksessa ja kouluruokailu tasoittavat perheen taustasta johtuvia sosioekonomisia eroja ruokavaliossa ja terveydessä", toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalo tiedotteessa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Vuohenjuuston valmistajaksi nollapisteestä – kitsejuustu houkuttelee vieraita ja myy hyvin ravintoloille

K-ryhmä tutki: Kuluttajilla voimakkaampi huoli kotimaisen ruokatuotannon säilymisestä kuin koskaan – tältä näyttää ensi vuoden ruokakori

Koulun hävikki hupeni ja lapset oppivat, miten köyhillä ritareilla voi hillitä hukkaa – Kangasniemen maaseutuseura palkittiin ahkerasta ruokahävikkityöstä

Viisi Laitilan olutta mitalisijoille merkittävässä olutkisassa – kultaa tai pronssia kaikille oluille, joilla kilpailuun osallistui