LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ruoka

Mikä on naudan ilmastovaikutus, entä ympäristövaikutus? Entä onko se eettisempi valinta kuin broilerin- tai sianliha?

Naudan merkitys ruokaketjussa on monipuolinen. Se tuottaa maitoa, lihaa ja lannoitetta ja syö ruokaa, joka ei muille kelpaa.
Jaana Kankaanpää
Suomalaisessa ruokakulttuurissa maidolla ja lihalla on vankka asema.

Helsingin yliopiston UniCafe kertoi tiistaina luopuvansa kokonaan naudanlihasta ilmastosyistä johtuen. Helsingin kaupunki kertoo myös suunnittelevansa naudanlihan vähentämistä julkisessa ruokailussa.

Ympäristöjärjestö WWF:n lihaoppaassa luomu- ja luonnonlaidunnautaa kehotetaan syömään kohtuudella, sen sijaan kotimaista broileria ja sianlihaa suositellaan vältettäväksi. Onko UniCafen naudanlihasta luopuminen perusteltua, WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula?

”On. Naudanlihalla on ylivoimaisesti suurin ilmastovaikutus”, Nikula perustelee.

”Luonnonlaidunkriteerien mukaisella laidunnuksella on myönteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.”

”Tavanomaisessa tuotannossa laidunnus on vähentynyt koko ajan ja vastaavat monimuotoisuushyödyt ovat vähäiset. Myös luomu- ja laidunlihalla on suuri hiilijalanjälki.”

Laiduntamisen määrä onkin vähentynyt Luonnonvarakeskus Luken mukaan vuodesta 1990 dramaattisesti. Laidunrehun osuus lypsylehmien rehuannoksessa oli silloin vielä 24 prosenttia, nyt se on vain 4 prosenttia.

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola pahoitti mielensä UniCafen päätöksestä.

”Oma yliopistoni tekee tällaisen syrjivän aloitteen – kertoo kyllä siitä, että viestintää aiheesta on jatkettava. Suomalaisella naudalla on merkittäviä etuja eikä se missään tapauksessa ole aiheuttanut ilmastonmuutosta.”

Pietola korostaa suomalaisen naudanlihantuotannon perustuvan nurmiin, jotka sitovat hiiltä ja tasaavat ruuantuotannon riskejä.

WWF painottaa laidunnuksen monimuotoisuushyötyjä, mutta niitä on myös nurmen viljelyllä. Esimerkiksi nurmien apila on tärkeä monille pölyttäjille ja hyönteiset pitävät vuorostaan yllä lintukantaa. Jos nurmea ei viljellä, joudutaan usein viljelykierron haasteiden vuoksi viljankin viljelyssä käyttämään enemmän kasvinsuojeluaineita.

Suomalaisen naudan metaanipäästöt ovat laskeneet 34 prosenttia vuodesta 1969. Tutkimusta ja kehitystä jatketaan koko ajan (MT 16.8.2019).

”Tämä luku on laskettu maitokiloa kohti ja suomalaisen naudanlihan tuotanto pohjautuu maidontuotantoon”, Pietola painottaa.

”Suomen nautatiheys on lisäksi hyvin pieni: nurmenviljelyyn sopivaa maata on paljon ja nautoja vähän. Kun naudanliha tällä tavalla kategorisesti hylätään, ollaan väärällä tiellä.”

Nikula korostaa, että kaikkea lihankulutusta tulisi vähentää. Naudanlihasta pitäisi siis vaihtaa kasviproteiiniin eikä broileriin tai sianlihaan. Jos kuitenkin valitsee broileria tai sikaa, niiden tuotannossa käytetyn soijarehun vastuullisuus tulee varmistaa.

Kypsennetyn naudanlihakilon ilmastovaikutus vaihtelee Luken viimevuotisten tietojen mukaan 25-50 hiilidioksidiekvivalenttikilon välillä, sianlihan 6-12 ja broilerin 5-9. Atria kertoi torstaina, että se on jo esimerkkitilallaan saanut päästöjä pienennettyä 20-25 prosenttia ja tavoittelee hiilineutraalia lihantuotantoa.

”Maitokarjan lihan ilmastovaikutus on pienempi kuin lihakarjan, mutta se on Luken laskelmien mukaan silti huomattavasti suurempi kuin muilla proteiininlähteillä”, Nikula kuvailee.

”Märehtijöiden etu on se, että ne voivat prosessoida rehuna ihmisille sopimatonta karkearehua, mutta nykysysteemissä naudat syövät myös merkittävän määrän viljaa, enemmän kuin broilerit ja siat yhteensä.”

Lähes kolmannes nautojen viljasta on kuitenkin tuoreviljaa, joka ei juuri sovellu muille kuin märehtijöille.

”Vilja- tai valkuaiskasvien sato ei aina onnistu, mutta silloinkin se ne voidaan hyödyntää murskattuna nautojen rehuiksi, mikä tuo ruuantuotantoon resurssitehokkuutta”, Pietola kuvailee.

Rehuteollisuuden ja Luken satotietojen mukaan nautojen osuus rehuviljasta on noin puolet, sikojen runsas neljännes, siipikarjan alle 20 prosenttia ja muiden 7 prosenttia.

Suurin osa nautojen syömästä rehusta kuluu maidontuotantoon, ei lihantuotantoon kuten sialla ja broilerilla.

Ohran ja kauran osalta kysyntä ihmisravinnoksi ei ole kovin suurta ja siksi merkittävä osa niistä käytetään rehuksi.

Vehnässä laadukas vilja käytetään ruuaksi, mutta leipureille liian heikkolaatuinen vilja hyödynnetään rehuna. Naudoille rehuvehnää syötetään hyvin vähän. Se menee suurimmaksi osaksi broilereille, munintakanoille ja sioille.

Entä eläinten hyvinvointi? Onko naudanliha eettisempi valinta kuin broilerin- tai sianliha?

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan dosentti Laura Hänninen Helsingin yliopistosta pitää yksiselitteisen vastauksen antamista mahdottomana.

”Myös naudanlihaa tuotetaan Suomessa niin monin eri tavoin ja tuotantotapojen sisälläkin on eroja. On olemassa sekä surkeita että hyviä parsinavettoja ja surkeita sekä hyviä pihattoja, sekä maito- että lihatuotannossa.”

Naudan hyvinvointia parantavat pehmeä makuualusta, laidunnus- ja jaloittelumahdollisuus sekä karjaharja.

Luomu-merkintä kertoo useista hyvistä käytännöistä mutta toisaalta niitä voi olla käytössä myös tavanomaisessa tuotannossa.

Naudat elävät tyypillisesti sikoja ja kanoja pidemmän elämän, mutta voiko sitä ajatella merkkinä hyvinvoinnista?

”Kuolema ei ole hyvinvointiongelma, kärsimys on”, Hänninen linjaa.

”Jos eläimellä on kurja elämä, on kurjaa, että se on pitkä. Vaikka eläin olisi terve, ei sekään kerro hyvinvoinnista vaikka tietysti suuri sairastavuus kielii ongelmista.”

Hännisen mukaan valvonnan lisääminen ei tilannetta välttämättä paranna. Keskeisiä ovat tilan eläinten hyvinvointiin käytettävissä olevat resurssit.

”Laillinenkaan tuotantotapa ei tällä hetkellä takaa, että yksittäinen eläin voisi hyvin. Meidän on tarkasteltava ruokatuotteiden hinnoittelua ja varmistettava, että tuottajilla on varaa satsata eläintensä hyvinvointiin.”

Lue lisää:

Atria pyrkii hiilineutraaliin naudanlihaan – kotimaisen esimerkkitilan naudan hiilijalanjälki on jo painunut kolmasosaan ulkomaisesta

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Viisi Laitilan olutta mitalisijoille merkittävässä olutkisassa – kultaa tai pronssia kaikille oluille, joilla kilpailuun osallistui

Suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa viime vuonna vain kolme ja puoli kiloa asukasta kohti – tuontikalaa upposi yli yhdeksän kiloa

Onko sinullakin vaikeuksia syödä suosituksen mukaisesti hedelmiä ja vihanneksia? Tutkija kertoo, mistä se johtuu

Nyt on haussa Suomen taitavin kalaruokakokki