LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ruoka

THL:n erikoistutkija perää keskusteluun ruokaymmärrystä – "Ravitsemus on kokonaisuus"

Asuminen viidessä eri maassa on osoittanut Heli Kuusipalolle, että se mikä toimii Afrikassa tai Indonesiassa ei ole ratkaisu meillä.
Heli Kuusipalon mielestä sesongin mukaan syöminen on viisasta. Nyt on lehtikaalin aika.

Kun nuori ravitsemustieteilijä Heli Kuusipalo muutti miehensä työn takia ensimmäistä kertaa Afrikan Malawiin 1990-luvun alussa, hänet kutsuttiin ratkaisemaan pakolaisten ravitsemusongelmaa. Kuusipalo kehitti tuolloin australialaisen lääkärin kanssa vitaminoidun maissipuurojauheen, likuni phalan.

Puurojauheeseen lisättiin A- ja B-vitamiinia ja jodia, ja siitä syntyi puuro sekoittamalla jauheeseen keitetty vesi. Nykyisin 1,4 miljoonaa malawilaista koululaista syö likuni phalaa kouluruokana. Puuro ehkäisee ravitsemuspuutoksia, kuten pakolaisilla tuolloin esiintynyttä B-ryhmän vitamiinipuutostautia pellagraa.

Maissijauhon puuroon tuottaa paikallinen mylly. Vielä 1990-luvulla myllyssä oli alle 50 työntekijää. Likuni phalan ansiosta työntekijöitä on nyt 2 300 ja lisäksi myllyllä on sopimusviljelijöitä. Viljelijät saavat 10 vuoden jälkeen omakseen pienen maapalan ja 20 vuoden jälkeen rakennustarvikkeet. Puuron tuotanto tukee siis paikallista yhteisöä.

Myllyn nykyinen toimitusjohtaja Ahmed Sunka valittiin Barack Obaman tukemaan Afrikan tulevaisuuden johtajien ohjelmaan, ja hän pääsi kolmeksi viikoksi Washingtoniin verkostoitumaan. Sunka esitteli Michelle Obamalle likuni phala -puuron ja toisenkin tuotteen, sibu siso -pähkinätahnan, jota Kuusipalo oli kehittämässä Malawissa asuessaan siellä toiseen otteeseen 2000-luvulla.

Kun rouva Obama kuuli, että suomalainen ravitsemustieteilijä on kehittänyt nämä tuotteet, hän halusi tavata tämän. Niinpä Kuusipalo on kutsuttu Malawiin ensi vuonna, kun Michelle Obama vierailee siellä.

"Minut esitellään hänelle. Onneksi sain Amerikan-tuliaisena kirjan, missä Obama kertoo kotipuutarhastaan Valkoisessa talossa. Hän teki siellä juuri sitä, mitä olemme Suomessakin yrittäneet ravitsemussuosituksissa tukea: ruokakulttuurin ymmärrystä ja sitä, että ruoka tulee läheltä ja on ravitsevaa. Uskon, että meillä riittää keskusteltavaa", Kuusipalo hymyilee.

Afrikassa asuessaan Kuusipalo oppi yhdessä syömisen tärkeyden. "Vaikka olisi kuinka vaatimaton maja, niin aina nautitaan jotain yhdessä ja jaetaan se vähä, mitä on tarjolla."

Neljän lapsen äitinä ja yhden isoäitinä Kuusipalo on havainnut myös, että niin afrikkalainen kuin suomalainenkin äiti haluaa lapselleen parasta.

"Mutta jokainen antaa parasta ymmärryksensä mukaan. Sekä Suomessa että Afrikassa tarvitaan tietoa, mikä on lapselle hyväksi. Jos puuttuu yhteisön tuki, ettei osaa antaa lapselle hyvää ruokaa, se johtaa virheravitsemukseen."

Suomessa äidit tarvitsisivat myös käytännön neuvoja.

"Neuvolasta niitä ehkä saisi, mutta kaikki eivät hoksaa kysyä. Vallalla on myös niin paljon huutelua somessa, että en tiedä, osaisinko itsekään toimia, jos niiden varassa olisin. Ihmisillä on taipumus ottaa aina yksi asia, jolla ratkaistaan kaikki. Mutta ravitsemuksessa ei ole ihmepilleriä, vaan se on kokonaisuus, joka täytyy ymmärtää."

Liha pois lautaselta! Ei maitoa, vain vettä julkisiin ruokapalveluihin! Kuusipalosta on hämmentävää, että edes leikillään ehdotetaan tällaista.

"On todella yksisilmäistä sanoa, että poistetaan joku ruoka-aine, joka on kuulunut ihmiskunnan historiaan. Lapset ja vanhukset tarvitsevat hyviä proteiinilähteitä, ja maito on sellainen, se on hyvin sulavaa ja kuuluu ruokakulttuuriimme. Sitä ei todellakaan voi korvata vedellä eikä edes kasvijuomilla. Ne, jotka näin huutelevat, eivät ymmärrä ravitsemuksen kokonaisuutta."

Kuusipalo muistuttaa, että suomalaislapset syövät kaksi kolmesta päivän ateriasta päivähoidossa. "Kyllä ne maitojen ravintoarvot on laskettu sinne. Jos ne korvataan kasvipohjaisilla, proteiini on erilaista. Ei pienen lapsen tai vanhuksen lautaselle papujakaan voi määrättömästi pistää."

Uusimmissa ravitsemussuosituksissa on jo vähennetty maitotuotteiden määrää. "Eikä ketään pakoteta juomaan maitoa, vaan voi syödä jugurttia, viiliä tai rahkaa."

Kanadasta kuultu viesti, että maito olisi poistettu ravitsemussuosituksista, ei pidä paikkaansa. "Sielläkin suositellaan pientä määrää rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita." Suosituksen taustalla on Kuusipalon mukaan meistä poikkeava kulttuuri. Kanadassa haluttiin eroon makeista, vitaminoiduista makumaidoista, joita siellä juodaan paljon.

Arjen ruokavalion Kuusipalo pitäisi kasvispainotteisena.

"Meidän pitäisi ottaa mallia afrikkalaisesta tavasta syödä lihaa – lihaa kunnioitetaan ja syödään vain poikkeustapauksissa."

"Jos palkokasveja syö viitenä päivänä viikossa, niin kyllä ruokavalioon lihaakin mahtuu. Määrä on avainasia. Eläinproteiinia ei tarvita tolkuttomasti, mutta jopa uuteen planetaariseen ruokavalioon kuuluu lihaa ja maitotuotteita."

Kun puhutaan ruuan hiili- ja vesijalanjäljestä, Kuusipalo laittaisi ensimmäisenä kuriin hävikin. "Suurinta järjettömyyttä on se, että tuotettua ruokaa ei syödä."

Nuorille Kuusipalo lisäisi kotitalousopetusta koko kouluajalle. Tarvitaan sekä käytännön oppia että tietoa siitä, mistä ruoka tulee ja miten se on tuotettu.

"Ei voi olla oikein, että Afrikasta nälkää pakenevat ihmiset tuottaa meille kasviksia ja me täällä katsotaan vain hintaa."

Kuusipalon mielestä ruoka on Suomessa liian halpaa. "Meiltä menee alle kymmenen prosenttia tuloista ruokaan. Malawissa puolet. Ruuasta pitäisi maksaa tuottajalle oikea hinta."

Ravitsemustutkija ehdottaa ruokaan terveysperusteista veroa. Kasviksilta, kotimaiselta sertifioidulta kalalta alvit pois ja veroa lisää sokerilimsoille, karkeille ja paljon suolaa ja kovaa rasvaa sisältäville tuotteille.

Yhdessä syömistä Kuusipalo on saanut oppia myös Italiassa, minne hän lähti alle parikymppisenä opiskelijana – ja ihastui ikihyviksi.

Vuosien varrella suhteet Italiaan vahvistuivat. Pari vuotta sitten Kuusipalo osti italialaisen ystäväperheen kanssa Pohjois-Italiasta oliivitilan. Marraskuussa hän lähtee työlomalle tilalle, missä odottaa 740 oliivipuuta.

Kysymykseen, paljonko öljyä tila tuottaa, saa Kuusipalolta vastaukseksi vinon hymyn. "On vähän sama kuin kysyisi kalastajalta, paljonko sait kalaa. No, viime vuonna saimme 600 litraa öljyä."

Kuusipaloa viehättää Italiassa, että iloiselle ja rennolle yhdessä syömiselle annetaan aikaa.

"Siellä on järjetön ajatus, että en ehdi syödä kunnolla. Jokainen ehtii keittää ainakin pastan ja maustaa sen öljyllä, yrteillä ja parmesaanilla. Hyvän ruuan salaisuus on raaka-aineet ja niiden valmistus niin, että ruuasta tulee hyvää. Ei Italiassa syödä tuoreita tomaatteja ympäri vuoden. Niitä syödään kolme kuukautta ja sen jälkeen ne syödään säilöttyinä."

"Maito kuuluu ruokakulttuuriimme ja sen ravintoarvot on laskettu julkisiin ruokapalveluihin", huomauttaa Heli Kuusipalo.
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija ja ravitsemuksen viestintävastaava.
  • Asuu Helsingissä. Omistaa myös oliivitilan Italian Assisissa, Tila sijaitsee Unescon ja FAOn maatalouden perintökohdealueella ikiaikaisten viljelyskasvien ja oliivilajikkeiden takia.
  • Neljä aikuista lasta, yksi lapsenlapsi.
  • Kehittänyt Afrikassa vitaminoidun maissipuurojauheen ja pähkinätahnan.
"Ravitsemuksessa ei ole ihmepilleriä, vaan se on kokonaisuus, joka täytyy ymmärtää."
Heli Kuusipalo
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Vuohenjuuston valmistajaksi nollapisteestä – kitsejuustu houkuttelee vieraita ja myy hyvin ravintoloille

K-ryhmä tutki: Kuluttajilla voimakkaampi huoli kotimaisen ruokatuotannon säilymisestä kuin koskaan – tältä näyttää ensi vuoden ruokakori

Koulun hävikki hupeni ja lapset oppivat, miten köyhillä ritareilla voi hillitä hukkaa – Kangasniemen maaseutuseura palkittiin ahkerasta ruokahävikkityöstä

Viisi Laitilan olutta mitalisijoille merkittävässä olutkisassa – kultaa tai pronssia kaikille oluille, joilla kilpailuun osallistui