LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ruoka

Lukijalta: Kestävä ja terveellinen ruokavalio pohjautuu paikalliseen ruokakulttuuriin ja elintapoihin sekä ruuan arvostamiseen

Tutkijat Kaisa Karttunen ja Heli Kuusipalo ottavat ravitsemukseen kantaa yliö-kirjoituksessaan.
Jaakko Kilpiäinen
"Oikein koostetun Pohjoismaisen ruokavalion on todettu vähentävän sydän- ja verisuonitautien riskiä ja kehon matala-asteista tulehdusta."

Ilmasto- ja ruokakeskustelun velloessa villinä on hyvä pysähtyä lukemaan maltillista ohjeistusta kestävistä ja terveellisistä ruokavalioista. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO ja Maailman terveysjärjestö WHO julkaisivat äskettäin periaatteita, joita soveltaen kuhunkin maahan voidaan rakentaa nykyistä kestävämpi ja terveellisempi ruokavalio.

Raportin alussa määritellään, millainen kestävä ja terveellinen ruokavalio on. Määritelmän mukaan se edistää ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin kaikkia ulottuvuuksia ja tuottaa vain pienen ympäristökuorman, on turvallinen, tasa-arvoinen, ihmisten saavutettavissa sekä kulttuurisesti hyväksyttävä.

Lisäksi kestävä ja terveellinen ruokavalio tukee nykyisten ja tulevien ihmisyksilöiden kasvua sekä fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Se auttaa torjumaan ravitsemusongelmia, kuten energian tai hivenaineiden puutetta tai yksipuolista saantia, mikä samalla vähentää syömisestä aiheutuvia kansantauteja ja lihomista. Se tukee myös luonnon monimuotoisuutta sekä planeetan terveyttä.

Kestävä ja terveellinen ruokavalio yhdistää kaikki nämä kestävyyden ulottuvuudet.

Kuvatun ruokavalion rakentamiseen YK-raportti antaa 16 periaatetta. Ne jakautuvat terveys-, ympäristö- ja sosiokulttuurisiin periaatteisiin. Kaikki 16 eivät välttämättä koske jokaista maata, mutta useimpia periaatteista voidaan soveltaa laajasti.

Terveysperiaatteiden mukaan kestävä ja terveellinen ruokavalio perustuu ruokaryhmien tasapainoon ja jalostamattomiin tai terveellisesti jalostettuihin raaka-aineisiin. Se sisältää täysjyväviljaa, palkokasveja, pähkinöitä ja runsaasti vihanneksia ja hedelmiä, kohtuullisen määrän munia, maitoa, kanaa ja kalaa ja pieniä määriä punaista lihaa.

Terveellisessä ruokavaliossa on vain niukasti kovaa rasvaa, lisättyä sokeria ja suolaa, joita usein on pitkälle jalostetuissa elintarvikkeissa. Pääasiallisena juomana on turvallinen ja puhdas vesi.

Suositeltava ruokavalio antaa riittävästi muttei liikaa energiaa ja ravintoaineita kasvuun, kehitykseen ja terveyteen. Se sisältää mahdollisimman vähän taudinaiheuttajia, myrkkyjä ja muita haitallisia aineita.

Ympäristöperiaatteiden mukaan kestävä ruokavalio pitää kasvihuonekaasupäästöt, maan ja veden sekä typen ja fosforin käytön sovituissa rajoissa. Se pitää huolta luonnon monimuotoisuudesta sekä välttää ylikalastusta ja -metsästystä. Samoin se minimoi antibioottien ja hormonien käytön ruuantuotannossa sekä muovin käytön pakkauksissa. Lisäksi kestävyyteen kuuluu ruokahävikin vähentäminen.

Kestävällä ja terveellisellä ruokavaliolla on myös sosiokulttuurisia periaatteita. Se esimerkiksi pohjautuu paikalliseen ruokakulttuuriin ja elintapoihin sekä ruuan arvostamiseen. Lisäksi korostetaan, että ruoka on ihmisoikeus, ja kaikille kuuluu mahdollisuus hankkia tarvitsemansa perusruoka.

Terveellisenä pidetty Välimeren ruokavalio tunnetaan maailmanlaajuisesti, mutta sen noudattamisessa on siirrytty monissa Välimeren maissa kauas alkuperäisestä.

YK-raportissa mainitaan myös Pohjoismainen tai Itämeren ruokavalio, joka on käsitteenä vielä suhteellisen uusi. Siksi sen terveysvaikutuksista on vähemmän näyttöä kuin Välimeren ruokavaliosta. Jotain tutkimustietoa jo kuitenkin on.

Oikein koostetun Pohjoismaisen ruokavalion on todettu vähentävän sydän- ja verisuonitautien riskiä ja kehon matala-asteista tulehdusta. Näin osoittivat professori Matti Uusituvan vetämät tutkimukset muutama vuosi sitten. Ympäristönkin suhteen tämä ruokavalio on ystävällisempi kuin alueella nykyisin noudatettu keskimääräinen ruokavalio, toteaa YK-raportti.

Pohjoismainen ruokavalio sisältää runsaasti marjoja, kausihedelmiä sekä kaali-, juuri- ja palkokasveja, tuoreita yrttejä, perunaa, sieniä, täysjyväviljaa, kohtuullisesti rypsiöljyä, vähärasvaisia maitotuotteita, paikallista kalaa ja riistaa sekä kanaa. Punaista lihaa ja lihajalosteita siihen kuuluu vain pieniä määriä. Tuotevalinnoissa korostuu paikallisuus. Tähän ruokavalioon on suomalaisenkin helppo tarttua.

Alueellisia ruokavalioita arvioitaessa pitää YK-järjestöjen raportin mukaan ottaa huomioon kaikki kestävyyden alueet – terveys, ympäristö, kulttuuri, talous, yhteiskunta – jotta päätöksentekijät pystyvät punnitsemaan eri vaihtoehtoja ja edistämään eri politiikkatoimien johdonmukaisuutta.

Lautasella tämä merkitsee tolkkua: tuotettua ruokaa ei tuhlata eikä haaskata, ja syömisen perustana ovat kasvikunnan tuotteet. Kestävä ruokajärjestelmä tuottaa paljon ravintoaineita eikä vain mahdollisimman suurta kalorimäärää.

Kaisa Karttunen

tutkija, e2 Tutkimus

Heli Kuusipalo

erikoistutkija, THL

Lue kaikki MT:n mielipidekirjoitukset

Lähteet: FAO & WHO 2019. Sustainable and Healthy Diets. Guiding Principles. Saatavilla: http://www.fao.org/3/ca6640en/ca6640en.pdf

Matti Uusitupa 2013: Terveellinen pohjoismainen ruokavalio on nyt tutkittu. Saatavilla: http://www.uef.fi/arkisto/uef-fi/2013/Terveellinen_pohjoismainen_ruokavalio_on_nyt_tutkittu.html

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Yle: Virolaiset pelkäävät nyt kalaa – superaggressiivinen listeria sairastutti kymmeniä ja tappoi kuusi

Suomen paras on nyt myös Euroopan parhaimmistoa – MT:n mainosvideosta tutun viljelijän panimo keräsi mitaleja Lontoossa

Puolet suomalaisista ajattelee, että lihan ilmastovaikutuksia liioitellaan mediassa — kolme neljästä pitää lihan osuutta omassa ruokavaliossaan sopivana

Katso video: Robotti tarjoilee ruokaa – pian se häärii myös keittiössä