LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ruoka

Jenni Tuominen kokkaa Suomi-ruokaa EU-kaudella Brysselin paikallisista herkuista – "Sieniä ja perunoita on Suomesta ikävä"

Jenni Tuominen vastaa puheenjohtajuuskauden ruokatarjoilusta EU-edustustossa. Suomi-ruuan ainekset löytyvät yleensä Brysselistä.
Juha ROININEN
Savustettu hauki on yksi cocktail-suupalojen klassikkoraaka-aineista. ”Hauella on roskakalan maine, mutta tästä saa erinomaisia ruokia. Aina ei ole pakko käyttää lohta”, Tuominen sanoo.

Suomen pysyvän EU-edustuston keittiössä riittää säpinää. Keittiömestari Jenni Tuominen saattaa valmistaa tavallisen työpäivän aikana ensin aamupalabuffetin mepeille, sen jälkeen lounaan EU-ministereille ja illalla vielä cocktail-naposteltavat suurlähettilään vieraille.

Lisäksi jokainen neuvoston työryhmä käy syömässä Tuomisen herkkuja vähintään kerran Suomen EU-neuvoston puheenjohtajuuskauden aikana. Olivat vieraat keitä tahansa, kaikilla on sama toive: saada maistuvaa, suomalaista ruokaa.

”Kesällä savustettiin lohta ja syötiin kesäisiä salaatteja, nyt talvea kohti tarjoillaan Lindströmin pihvejä, hirvipullia, hauki- ja silakkapihvejä ja erilaisia keittoja. Heinäkuussa pelkkää lohta savustettiin takapihalla 120 kappaletta”, Tuominen kertoo.

Suomalaistyylisessä ruuassa käytettävät raaka-aineet saa pitkälti Brysselin kaupoista ja toreilta. Vain vähän, noin viidennes, tuodaan Suomesta.

Muun muassa hirvi ja osa kaloista tuodaan pakasteena. Itse tehtyyn saaristolaisleipään Tuominen tilaa ison erän tummaa siirappia ja kaljamaltaita kotimaasta.

”Kokkaan paljon kasviksia, joita haen erilaisilta toreilta. Niitä ei ole järkeä kiikuttaa Suomesta, koska valikoima täällä on usein Suomea parempi. Kasviksia saa toreilta hyvään hintaan ja usein vielä lähellä tuotettuina.”

Brysselin ruokakulttuuri saa paljon vaikutteita ranskalaisesta keittiöstä. Pariisin kuuluisassa Cordon Bleu -kokkikoulussa opiskellut Tuominen mainitsee Keski-Euroopan ruokamaailman parhaiksi puoliksi laadukkaan siipikarjan.

Sieniä ja perunoita on Suomesta ikävä, mutta pitkää maitohyllyä ei.

”Ei ole suomalaista perunaa voittanutta, ehkä maaperällä on osuutta asiaan. Myös viljatuotteiden valikoima on Suomessa täkäläistä parempi.”

”Olen iloinen siitä, että täällä ei tarvitse mennä opettelemaan viikoittain kauppaan, mitkä kymmenen uutta maitoa on nyt ilmestynyt hyllyyn.”

Tuomisen kokkailun peruspilari on, että hävikkiä ei saa jäädä. Myös läheltä tullut ruoka ja sesonkiajattelu ovat Tuomiselle lähellä sydäntä.

”Sesonkiajattelu on Brysselissä pakollista. Suomen kaupoista saa melkein kaikkia hedelmiä ja kasviksia vuoden ympäri, mutta täällä toimitaan sesongin mukaan.”

Hyvää ruokaa ei tarvitse metsästää kaukaa. Kotimatkalla EU-kortteleista kotiin Tuominen kertoo piipahtavansa lihakaupassa, skandinaavista ruokaa tarjoilevassa lähipuodissa, luomutoreilla ja tavallisissa ketjumarketeissa.

Vaikka Belgia kuuluu Euroopan tiheimmin asutettuihin maihin, myös riistan – yhden Tuomisen suosikkiraaka-aineen – käytöstä ei tarvitse tinkiä. Paras riista tulee Ardenneilta eli Belgian vuoristoalueelta.

”Nyt, kun metsästyskausi on alkanut, kävin hakemassa Ardenneilta pyydettyä heinäsorsaa. Myös samalta alueelta metsästetty possu on älyttömän hyvää.”

Vaikka Suomen puheenjohtajuuskaudella vieraille valmistetaan pääosin suomalaista ruokaa, Tuominen saa vapaat kädet muutella tuttuja reseptejä. ”Kunhan vain pitää mukana tietyn suomalaisen ajatusmaailman, se riittää.”

Tutut ruuat, kuten janssoninkiusaus tai silakkapihvit maistuvat kansainvälisille vieraille joskus suomalaisia paremmin.

”Kouluruokana pidetty janssoninkiusaus saa täällä talon sisällä joskus epäileviä katseita, mutta Itä-Euroopan vieraat syövät sitä innolla. Pyrinkin suunnittelemaan tarjottavat niin, että esimerkiksi itäeurooppalaisille tarjotaan silakkaa tai muita heille tuttuja herkkuja.”

Ranskalaiset ja italialaiset tunnetaan kranttuudestaan. Heillekin suomalainen ruoka on maistunut, Tuominen valaisee.

”Paras palaute on se, kun ranskalaiset ja italialaiset ovat sanoneet, että ’tätäkin voin ehkä kenties harkita syöväni italialaisen lisäksi’”, Tuominen kertoo naureskellen saamastaan palautteesta.

Joskus erityistoiveita tullaan esittämään erikseen keittiön puolelle. ”Kyllä minulle on tultu ilmoittamaan, että nyt tulee sitten maatalousministerit syömään. Tavoitteenani on tehdä kuitenkin jokaisella ryhmälle yhtä hyvää ruokaa, olivat he millä alalla tahansa.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa viime vuonna vain kolme ja puoli kiloa asukasta kohti – tuontikalaa upposi yli yhdeksän kiloa

Onko sinullakin vaikeuksia syödä suosituksen mukaisesti hedelmiä ja vihanneksia? Tutkija kertoo, mistä se johtuu

Nyt on haussa Suomen taitavin kalaruokakokki

Yle: Virolaiset pelkäävät nyt kalaa – superaggressiivinen listeria sairastutti kymmeniä ja tappoi kuusi