LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ruoka

Kuinka sokea laittaa ruokaa? Kaisa Penttilä: "Sormet ovat miun silmät"

Miten sokea tietää, onko perunassa ituja tai onko tölkissä maitoa vai piimää? Tunnustelemalla, haistelemalla, kuuntelemalla, tietää Kaisa Penttilä.
Kari Salonen
Jos maitotölkin ympärillä on kumilenkki, Kaisa Penttilä tietää, että siinä on täysmaitoa eikä esimerkiksi rasvatonta.

Kaisa Penttilä, 56, ottaa jääkaapista tölkin ja hölskyttää. Ei hulju niin kuin maito eikä hölsky kuin piimä. Taitaakin olla jugurttia. Penttilä haistaa – ihan kuin olisi päärynää tai vaniljaa. Toisen tölkin ympärillä on kumilenkki. Se on merkkinä siitä, että tölkissä on punaista maitoa.

"Kukaan muu ei ota tätä, koska minä teen tästä pannaria. Mutta oon mie joskus huikannu mehua maidon sijasta kahvin sekaan."

Penttilä kasvoi maalaistalon tyttärenä Lappeenrannassa eikä hänellä ollut aavistustakaan perinnöstä, jonka hän tulisi saamaan molemmilta vanhemmilta: geeniperimä, joka aiheutti näön heikkenemisen abiturienttina ja täydellisen sokeutumisen nelikymppisenä.

Onneksi Penttilä kävi talouskoulun lukion jälkeen, sillä käytännön taidoista on ollut hyötyä sokeanakin. Kauppaopistoa käydessään hän tapasi miehensä ja perheeseen syntyi kaksi lasta, Elli, nyt 23, ja Elmo, lukiolainen.

Näön menettämiseen Kaisa on kasvanut vähitellen, joten hänestä on jopa vaikea miettiä, mikä sokeudessa on niin ihmeellistä. Miten hän esimerkiksi suoriutuu kotiaskareista?

"Ruoka valmistuu niin kuin se valmistuu. Kädet näkevät ne asiat, mitkä muut näkevät silmillään. Sormilla kokeilen, onko perunassa ituja tai kananmunassa kuorta pinnassa. Onneksi isäntä tykkää grillata", Kaisa Penttilä hymyilee.

"Kädet ovat mun silmät. Kun muilla on kaksi, mulla on kymmenen."

Myös muut aistit kuten tunto terästyvät. Hajusta tietää, ovatko pullat kypsiä, ja korvilla kuulee, milloin perunat alkavat kiehua.

Kari Salonen
Kun tavarat ovat aina samoilla paikoilla, sokeakin löytää ne. Maustepurkeissa etiketit ovat pistekirjoituksella.

Näkövamma ei ole estänyt Penttilää leipomasta tai säilömästä, ei edes sienestämästä, vaikka hän vitsaileekin, että sokea sienenpoimija on sukupuuttoon kuoleva laji.

"Naapurini on sienifriikki. Hän ottaa minut joskus mukaan metsään ja vie mättäälle, missä on suppilovahveroita. Poimin siitä, ja sitten hän vie toisen mättään luo. Kotona isäntä vielä perkaa sienet, että tulee tuplavarmistus."

Tänä syksynä Penttilä on keittänyt pihlajanmarjahyytelöä. Kaveri vei hänet pihlajan luo, ja Penttilä keräsi monta ämpärillistä marjoja. Hyytelöpurkkien kansiin hän pani huput, että erottaa ne jääkaapin muista hilloista.

Leipominenkin onnistuu sotkematta, kun vatkaa kakkutaikinat tiskialtaassa ja käyttää kahvikuppimittaa ja isoja vuokia. "Herkät kakkutaikinat ja vaikka tiikerikakun olen jättänyt suosiolla. Teen marjapiirakoita ja kuppikakkuja."

Penttilä keittää vieraille kahvia. Pressopannu on siihen hyvä, sillä se on isosuinen ja kahvin voi mitata suoraan pannuun. Kuuman veden hän kaataa pannuun tiskialtaassa ja kuulostelee, että osuu. Kahvitarvikkeet löytyvät omilta paikoiltaan – se on tärkeää ja siihen on perheessä jokaisen ollut opittava: aina tavarat omille paikoilleen, että äitikin löytää ne.

Maustepurkeissa on etiketit pistekirjoituksella, etteivät suolat ja sokerit mene sekaisin.

Kari Salonen
Kahvikupin täyttymisen tuntee sormella ja kuulee äänestä.

Pistekirjoitusta ja liikkumista Kaisa Penttilä opetteli näkövammaisten kuntoutuskursseilla. Hän opiskeli näkövammaisten ammattikoulussa atk-ohjelmoijaksi ja työskentelee nykyisin it-asiantuntijana Näkövammaisten liitossa.

Penttilän apuna on kymmenen tuntia viikossa avustaja, jonka kanssa hän voi esimerkiksi tehdä käsitöitä, käydä kaupassa tai vaikka tutkia kaupan tarjouslehtisiä. "Isäntä ei jaksa lukea niitä", Penttilä nauraa.

Muut lehdet, yli 150 julkaisua, Penttilä saa sähköisinä ja voi hakea kuunneltaviksi omalta päätelaitteeltaan. Palvelu on tarjolla kaikille näkövammaisille.

Penttilä näyttää, miten lehti tulee kännykkään. Hän ohjaa kännykkää puheella ja sormella. "Kun puhuva avustaja (Siri) tuli kolme vuotta sitten suomen kielelle, se räjäytti pankin." Kännykältä voi kysyä esimerkiksi, missä olen tai paljonko kello on.

Kuljetuspalvelu on myös tärkeä, sillä sen avulla Penttilä pystyy menemään paikkoihin, joita ei ole opetellut koiran kanssa.

Niin koira, se on Penttilälle tärkeä. Kymmenvuotias Sepi opastaa emäntäänsä niin kauppaan kuin bussipysäkille, metroon ja töihin.

Kari Salonen
Opaskoira Sepi on Kaisa Penttilälle korvaamaton apu. Penttilä toivoo, että nykyistä useampi sokea saisi koiran.

Penttilä on ollut täysin sokea nyt viisitoista vuotta. Hän ei sano surreensa asiaa sen kummemmin.

"Ehkä se on tämä karjalainen luonne. Koen, etten ole menettänyt paljon, sillä olen saanut niin paljon tilalle. Kun näköaisti menee, aivoista vapautuu tilaa ja muut aistit skarppaantuvat. Olen saanut elämänkokemusta, ja ihmiset tulevat juttelemaan, kun kuljen koiran kanssa."

Ainoa asia, mitä Penttilä kaipaa, on, että voisi tuosta vain lähteä tukka hulmuten pyöräilemään. "Se oli niin huikeeta. No, toki pääsen pyörän selkään tandemilla."

Sokeain viikko

Marraskuun toinen ehjä viikko 10.–17.11.

Suomessa on noin 55 000 näkövammaista ja 10 000 sokeaa.

Sokeiden opaskoiria on vain noin kaksisataa.

Henkilö on näkövammainen, jos paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on heikompi kuin 0,3.

Sokeaksi luokitellaan henkilö, jonka paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on alle 0,05 tai näkökenttä supistunut halkaisijaltaan alle 20 asteeseen tai jos toiminnallinen näkö on jostain muusta syystä vastaavalla tavalla heikentynyt.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Viisi Laitilan olutta mitalisijoille merkittävässä olutkisassa – kultaa tai pronssia kaikille oluille, joilla kilpailuun osallistui

Suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa viime vuonna vain kolme ja puoli kiloa asukasta kohti – tuontikalaa upposi yli yhdeksän kiloa

Onko sinullakin vaikeuksia syödä suosituksen mukaisesti hedelmiä ja vihanneksia? Tutkija kertoo, mistä se johtuu

Nyt on haussa Suomen taitavin kalaruokakokki