Ruoka

Koulun hävikki hupeni ja lapset oppivat, miten köyhillä ritareilla voi hillitä hukkaa – Kangasniemen maaseutuseura palkittiin ahkerasta ruokahävikkityöstä

Maa- ja kotitalousnaiset palkitsi Kangasniemen maaseutuseuran ruokahävikkityöstä.
Jaana Kankaanpää
Kuivahtanut vehnäleipä tai pulla saa köyhän ritarin avulla uuden mahdollisuuden. Kangasniemen maaseutuseuran aktiivinen verkostoituminen ja toiminta ruokahävikin vähentämiseksi toi yhdistykselle valtakunnallisen tunnustuspalkinnon.

Kangasniemen maaseutuseura on saanut valtakunnallisen tunnustuspalkinnon toiminnastaan ruokahävikin vähentämiseksi.

Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hallitus valitsi Kangasniemen maaseutuseuran tunnustuksen saajaksi erityisesti siksi, että yhdistys on saanut eri alan toimijoita laajasti mukaan ruokahävikkityöhön Kangasniemen kunnassa.

Kangasniemen koulujen oppilaat ovat yhdessä opettajiensa kanssa tutustuneet esimerkiksi näyttelyyn, jossa maaseutuseura on esitellyt ruokahävikin määrää ja keinoja sen vähentämiseksi.

Yhdelle pöydistä oli koottu ihmisen vuodessa aiheuttama hukka: noin 23 kiloa ruokaa. Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin yhteensä jopa 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa.

Samalla jaettiin tähderuokavinkkejä: puurontähteet on mahdollista hyödyntää leipomalla niistä esimerkiksi sämpylöitä, jämäsalaatista ja hedelmistä taas voi vaikka pyöräyttää jogurtin kanssa smoothien, mainitsevat tiedottaja Arja Hokkanen ja sihteeri Pauliina Arra-Sävilammi.

Seuran järjestämään toimintaan ovat osallistuneet kaikki Kangasniemen koululaiset ensimmäisestä luokasta lukiolaisiin saakka. Mukana oli opiskelijoita neljästä eri kyläkoulusta. Opiskelijoille järjestettiin myös luentoja.

"Lapset olivat tosi innostuneita ja esittivät hauskoja kysymyksiä. Jäteyrittäjältä he kysyivät, voisiko roskia lähettää kuuhun."

Tulokset ovat olleet kannustavia: Kunnan kouluruokalassa päivittäinen ruokahävikki putosi syksyn aikana useilla kiloilla. Yhteensä ruokahävikki putosi 500 oppilaalta vain kolmeen kiloon päivässä, kertoo 80-vuotiaan seuran puheenjohtaja Päivi Lappalainen.

Palaute ruokahävikin määrän vähentymisestä lämmitti, Hokkanen toteaa. Oppilaat olivat vieneet viestiä hävikistä ja jätteiden lajittelusta kotiin saakka ja ojentaneet aikuisiakin.

Jotkut hyvin perinteisetkään tavat hyödyntää hävikkiä eivät olleet opiskelijoille tuttuja: esimerkiksi köyhät ritarit olivat osalle uusi herkku.

”Kangasniemen maaseutuseura on tehnyt ansiokasta yhteistyötä paikallisten koulujen, kunnallisen ruokahuollon, terveystarkastajan, paikallisten yritysten ja muiden tahojen kanssa ruokahävikin vähentämiseksi”, Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt kiittelee.

"Olemme pitäneet neuvonnan hyvin käytännönläheisenä. On ollut palkitsevaa kuulla, että ruokahävikkikeskustelu on jatkunut kouluissa tapahtumiemme jälkeen. Lapset ja nuoret oppivat nopeasti ja vievät viestiä myös koteihin Erityisesti kouluruokailussa tulokset ovat olleet todella konkreettisia”, kommentoi puheenjohtaja Lappalainen.

Lue lisää:

Jäikö puuroa syömättä? Siitä tulee parhaat sämpylät

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kotimaisella perunanuudelilla voi korvata riisin tai pastan

Nauta, kana ja sika uupuvat Linnan juhlien buffetpöydistä – näin presidentin kanslia kommentoi asiaa

Liha- ja maitotuotteiden käytön puolittaminen valtuuston käsittelyyn Espoossa

Kun lapset leikkivät mullalla ja kasvattavat itse ruokaansa, hyvinvointi lisääntyy – päiväkoteihin uusi toimintamalli