Suomalaisen sian suosimiseen on useita syitä, yksi merkittävimmistä on sen ruokintakaukalon sisältö – "Kinkku on oikeasti kossupossu" - Ruoka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Ruoka

Suomalaisen sian suosimiseen on useita syitä, yksi merkittävimmistä on sen ruokintakaukalon sisältö – "Kinkku on oikeasti kossupossu"

"Ei pidä paikkaansa, että sialle syötetään sitä, mitä ihmiset voisivat syödä. Sikoja ruokitaan Suomessa ohra-valkuaisrehulla, joka on elintarviketeollisuuden sivuvirtaa, kuten Altialta jäävää ohraa", perustelee Soile Käkönen.
Sanne Katainen
Suomalaisia sikoja ruokitaan elintarviketeollisuuden sivuvirroilla ja rehulaatuisella viljalla, joka ei kelpaa ihmisten ruuaksi.

HKScanin ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen saa joulukinkun syömisen vaikuttamaan lähes ympäristöteolta, kun hän perustelee, miten suomalaista sianlihaa voi syödä hyvällä omallatunnolla.

"Kun puhutaan lihansyönnistä, globaalit ja Suomen asiat menevät iloisesti sekaisin", Käkönen on huomannut.

Käkönen luettelee toistakymmentä asiaa, miksi kannattaa suosia suomalaista lihaa. Näitä ovat muun muassa vähäinen torjunta-aineiden ja antibioottien käyttö, vähäinen soijan käyttö, lannan saanti maanparannusaineeksi ja nurmien hyödyntäminen.

Lihansyönnin yhteydessä puhutaan myös vesijalanjäljestä, joka Suomessa ei ole ongelma, koska meillä vettä riittää.

Hiilijalanjäljestä puhuttaessa mainitaan useimmiten ruoka, vaikka ruuasta koituu vain noin viidennes hiilijalanjäljestä. Asumisen, liikenteen ja ryhmän "muut" hiilijalanjälki on ruokaa suurempi.

"Mutta tätä ryhmää ´muut´ ei käsitellä juuri lainkaan", Käkönen kritisoi ja muistuttaa, että kaikkien pitää syödä elääkseen, mutta kohdassa muut saattaa olla asioita, jotka eivät ole elintärkeitä.

Käkönen huomauttaa myös Luken tutkimuksesta, jonka mukaan lihansyönnin jättäminen pienentää ruuan hiilijalanjälkeä 30 prosenttia, mutta samalla ruokavalio siirtyy nojaamaan tuontituotteisiin.

"Eikä pidä katsoa pelkästään hiilijalanjäljen suuruutta, sillä se ilmoitetaan yleensä sataa grammaa kohti. Kasviksille sata grammaa on piiperrys, mutta lihalle normiannos."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Vain lihatuotteissa saa käyttää lihaan viittaavia sanoja, Ranskan laki sanoo – "makkara" ja "burgeri" eivät kelpaa kasvisruokiin, Sarvamaa peräänkuuluttaa maalaisjärkeä

Koronakevät pani teehuoneen konseptin uusiksi – teen rinnalle tuli lähiruoka

Riihimäen Martinassa on rossomainen meininki – lupsakkaa palveluja ja vaisuja kastikkeita

Söin täällä: Satamaravintolassa kaipaa kotimaista kalaa – ulkomainen leike ei Loviisassa sykähdyttänyt