Ruoka

Tökkivätkö lihan korvikkeet? – Kasviproteiinien lisäämisen lautaselle voi aloittaa vaikka tölkkipavuilla

Kasviproteiineista reseptikirjan kirjoittaneet Lotta Lahti ja Mirka Tuovinen rohkaisevat kokeilemaan tuttuja herkkuja uusin raaka-ainein.
Jaana Kankaanpää
Lotta Lahti (vas.) ja Mirka Tuovinen toivovat, että ihmiset suhtautuisivat rennosti ruuanlaittoon ja kasvisten lisäämiseen ruokavalioon.

Kasviproteiineista puhutaan paljon eikä kaikkia kiinnosta ostaa valmiita lihankorvikkeita, kuten härkistä tai nyhtistä. Mutta moni arkailee esimerkiksi papujen käyttöjä. Kauanko niitä pitää liottaa? Entä mikä on keittoaika? Mitä niistä voi tehdä?

Lotta Lahti ja Mirka Tuovinen tuntevat ongelmat. Naiset ovat olleet kasvissyöjiä pitkään ja kertovat jakavansa intohimon ruuanlaittoon. Tuovinen jopa kouluttautui ravintovalmentajaksi, kun diplomi-insinöörin työ ei tuntunut omalta.

Lahti on ammatiltaan toimintaterapeutti ja hänen perheessään on kolme 1–5-vuotiasta lasta. Myös lapsille kasvisruoka maistuu. "Teen makaronilaatikkoa, johon tulee mustapapuja ja kikhernejauhoista tehty munamaito. Se on meidän lasten lemppari. Linssibolognesekastike on meillä myös ihan tavallinen ruoka."

Lahti kertoo aloittaneensa papujen käytön tölkkipavuista ja huomanneensa sitten, että näitä voisi itsekin liottaa ja saisi isompia annoksia kerrallaan. Hän muistuttaa, että kaurakin on kasviproteiini ja siitä syntyy monenlaista.

Seinäjoella asuva Lahti on kotoisin Savonlinnasta ja kehuu äitiään, joka on aina kannustanut häntä raaka-aineisiin tutustumiseen ja ihailuun. "Toivon, että voisin omille lapsillenikin välittää sitä, että miten hienoa on, kun porkkana kasvaa maassa."

Tuovisen yksi suosikkiraaka-aine on kvinoa, joka sopii hyvin esimerkiksi salaatteihin. Tuovinen iloitsee siitä, että kvinoaakin saa nykyisin kotimaisena.

"Käytän sitä paljon, koska se puuroutuu hyvin."

Kasviksilla kiitos -kirjassa on ohjeet muun muassa susheihin ja karjalanpiirakoihin, jotka on täytetty kvinoalla riisin sijaan. Kvinoasta keitetty mannapuuro sopii keliaakikollekin.

Kauppojen hyllyt notkuvat monenlaisia kasviproteiinituotteita: valmiiden lihankorvikkeiden lisäksi on jauhoja, rouheita, pastoja, säilykkeitä. Eikä pidä unohtaa herneitä ja papuja.

Tuovinen neuvoo, että aloittelevan kotikokin kannattaa lähteä liikkeelle tunnistettavista raaka-aineista. "Tutkii, mistä tykkäät. Joku amarantti tai hirssi saattaa kuulostaa oudolta, mutta aloita vaikka kaurasta. Siitäkin saa vaikka mitä."

Kirjassa on muun muassa ohje itse tehtyyn kauramaitoon, joka tulee halvemmaksi kuin valmiina ostettu. Vajaaseen litraan juomaa tarvitaan vain 3 desilitraa kaurahiutaleita.

Lotta Lahti, Mirka Tuovinen: Kasviksilla kiitos, 191 s., Cozy Publishing.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kotimaisella perunanuudelilla voi korvata riisin tai pastan

Nauta, kana ja sika uupuvat Linnan juhlien buffetpöydistä – näin presidentin kanslia kommentoi asiaa

Liha- ja maitotuotteiden käytön puolittaminen valtuuston käsittelyyn Espoossa

Kun lapset leikkivät mullalla ja kasvattavat itse ruokaansa, hyvinvointi lisääntyy – päiväkoteihin uusi toimintamalli