Ruoka

Kotitalousopettajat tyrmistyivät: Saku Tuomisen käsitykset opetuksesta 40 vuoden takaa

Köksän tunneilla opetellaan selviämään arjen haasteista, paistetaan pitsaa ja nautitaan ruuasta.
Lari Lievonen
Kotitaloustunneilla opetellaan tekemään ruokaa ja syömään yhdessä. Myös kodin taloudenpitoa harjoitellaan.

Koulutusalan yrittäjä Saku Tuominen kommentoi haastattelussaan MT:ssa, että hän ei oppinut kotitaloustunneilla rakastamaan kokkaamista, vaan pelkäämään, onnistuuko vai ei, ja oppi, että ei saa syödä sitä tai tätä. Tuominen toivoi, että koulussa opittaisiin terveen järjen käyttöä ja sitä, että ruoka voi olla myös nautinto.

Kotitalousopettajien liiton puheenjohtajan Minna Vanhala arvelee, että Tuominen olettaa kotitalousopetus on samanlaista kuin Tuomisen nuoruudessa 40 vuotta sitten.

"Huvitti, että Tuominen ehdotti, että kotitaloustunneilla tehtäisiin pitsaa ruskean kastikkeen sijaan. Pitsahan on tosi arkinen juttu nykypäivän kotitalousopetuksessa. Siinä oppii samalla monta asiaa, kun tehdään taikinaa, paloitellaan täytteen raaka-aineita, käytetään erilaisia välineitä ja lopulta tulee nautinto. Sitten voidaan vielä verrata, onko itse tehty pitsa parempi kuin kaupasta ostettu tai ravintolasta tilattu", Vanhala selvittää.

Tuomisen peräänkuuluttama ruokailo on kotitalousopetuksen tärkeä tavoite. "Että saisimme nuoret innostumaan arkisista asioista, joilla voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa", Vanhala sanoo.

"Innostamme ja rohkaisemme nuoria ja autamme myös epäonnistumisissa hoksaamaan, että ei maailma siihen kaadu, jos joku leivonnainen palaa uunissa."

Vanhala muistuttaa, että jotkut seiskaluokkalaiset tekevät kotitaloustunnilla monia asioita ensimmäistä kertaa. Silloin opettajan rooli on nimenomaan kannustaa.

Vanhala opettaa kotitaloutta Kangaslan Pikkalan koulussa.

Saku Tuomisen nykyinen työ on tunnistaa opetusalan innovaatioita ja viedä niitä maailmalle. Vanhala toivottaa Tuomisen tervetulleeksi tutustumaan nykyiseen kotitalousopetukseen.

"Kotitalousopetus on maailmanlaajuisesti harvinaista. Tässäkin oppiaineessa voisi olla maailmalle vietävää."

Vanhalan mukaan ulkomaiset kouluvierailijat ovat erittäin kiinnostuneita Suomen kotitalousopetuksesta. "Erityisesti kiinalaiset ja japanilaiset ovat haltioissaan päästessään kotitalousluokkaan, koska heillä ei sellaisia ole."

Kotitaloutta opetetaan nykyisin pakollisena aineena ainoastaan seitsemännellä luokalla. Kotitalousopettajat toivovat Tuomisen tavoin, että opetusta saataisiin ylemmillekin luokille ja toisen asteen kouluihin, sillä silloin taidot ja tiedot olisivat konkreettisesti tarpeen, kun nuoret muuttavat omilleen asumaan.

"Kotitaloudessa opetetaan taitoja, joilla nuori voi hallita omaa elämäänsä", Vanhala korostaa.

Kotitalousopettaja Hanna Fräntilä Nurmijärveltä on opettanut parikymmentä vuotta kotitaloutta Klaukkalan yläkoulussa. Hänkin ihmettelee Tuomisen vanhentuneita käsityksiä opetuksesta.

"Oppilaani ovat motivoituneita ja innokkaita ruuasta nauttijoita. He saavat suunnitella omia ateriakokonaisuuksia itsenäisesti ja toteuttaa niitä ryhmissä", Fräntilä kertoo.

Fräntilän mukaan kotitalous on ollut kautta aikojen koulujen suosituin valinnaisaine. "Ehkä juuri siksi, että ruoka, ruuanvalmistus ja ruokailu tuovat aitoa nautintoa, arjen iloa ja onnistumisen kokemusta."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Saako lapsi ruokailuunsa tukea etäopetuksessa – menettely riippuu täysin kunnan linjauksesta

Korona iskenyt rajusti suurkeittiöiden tavarantoimittajiin – liikevaihdosta lähtenyt lyhyessä ajassa jopa 90 prosenttia

Jopa yli puolet ravintoloista kaatuu toimintakiellon vuoksi, arvioi huippukokki Henri Alén – take away -toiminta ei pelasta koko alaa

Ajattelitko juhlia pitkän kaavan kautta? Se ei onnistu ainakaan ravintolassa, sillä ne menevät kiinni puolen yön aikaan