Ruoka

Grüne Woche aloitti ruuan supervuoden, jolloin punaista lihaa sysittiin lautaselta ja sikaa vietiin Kiinaan asti

Vuoden 2019 ruokauutisointia hallitsi keskustelu siitä, mitä saa syödä. Onko punainen liha sallittua, millä sitä voi korvata ja mistä liha tulee.
Ilkka Toivanen
Ennen kevään 2019 vaaleja keskusteltiin kiivaasti muun muassa lihaverosta. Kysyttiin, pitäisikö lihalle panna ylimääräinen vero vai alentaa esimerkiksi kasvisten veroa.

Vuoden 2019 alkajaisiksi EU hyväksyi viimein vaatimuksen, että lihan alkuperämerkintä on Suomen ravintoloissa pakollinen. Muilla EU-mailla ei ole vastaavaa kansallista asetusta, vaikka jotkut niistä sellaisen haluaisivatkin.

Merkintäpakko astui voimaan toukokuun 2019 alussa. MT seurasi, miten ravintolat toteuttivat sitä. Lehti pyysi lukijoita lähettämään kuvia merkintätavoista ja kävi itsekin pistokokeina tarkistamassa, miten asetusta noudatetaan.

Somessa levisi kuva Tallink-Siljan käyttämästä keittiöpäälliköiden ilmoituksesta, jonka mukaan lihat tulevat Romaniasta, Kiinasta, Irlannista ja Virosta. Viestintäjohtaja Marika Nöjd kommentoi MT:lle, että "käytämme kyllä kotimaistakin".

MTK-liitot patistivat syyskuussa kuntia kertomaan ruuan kotimaisuudesta omissa ruokapalveluissaan. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kehotti ravintoloita tekemään alkuperämerkinnöistä kilpailuvaltin.

Kauppatapalautakunta otti kantaa alkuperämerkintöihin lihajalosteissa: Alkuperä on ymmärrettävä pikaisella silmäyksellä.

Koko kulunutta vuotta väritti keskustelu lihansyönnin oikeutuksesta. Erityisesti punainen liha leimattiin syntipukiksi ja sen tuotannon hiilijalanjäljestä kiisteltiin. Keskusteltiin myös siitä, pitäisikö lihalle panna vero ja ohjata maataloustukia lihantuotannosta kasvintuotantoon.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti lihan ja maitotuotteiden kulutuksen puolittamisesta julkisissa ruokahankinnoissa ilmastosyistä. Asiasta nousi haloo.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah syytti Helsingin päättäjiä totalitarismista MT:n kolumnissaan ja maatalouden istuttamisesta ilmastosyyllisten penkille.

MTK:kin kommentoi maidon ja lihan käytön rajoittamista: "Jokaisen tulee voida päättää itse siitä, mitä syö."

Toukokuussa Sitra laati keinolistan hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Yhtenä keinona se esitti lihansyönnin vähentämistä ja kasviperäistä ruokavaliota. Perussuomalaiset leimasivat raportin punavihreäksi pelotteluksi.

MT:n syksyisessä kyselyssä puolet suomalaisista piti lihan ilmastovaikutuksista kirjoittelua liioitteluna ja kolme neljästä ajatteli syövänsä sopivan määrän lihaa.

Elintarviketeollisuus tarttui kasvissyöntihaasteeseen ja kehitti lisää kasviproteiinituotteita. Härkis-, nyhtökaura- ja kauratuotesarjat laajenivat. Maisteltiin kaurajäätelöä ja -välipaloja ja Suomalainen menestysresepti -kilpailussa palkittiin Boltsi-kaurasiemenpyörykkä.

Lihatalo Pouttu alkoi valmistaa Muu-pihvejä tanskalaisesta herneestä – ja sai aikaan kiistan: Saako puhua kasvilihapullista, kun tuotteessa ei ole lihaa?

Ruuan ilmastovaikutuksista suurimmaksi nimettiin moneen kertaan hävikki. Nelihenkinen suomalaisperhe heittää vuodessa sata kiloa ruokaa roskiin. "Suurinta järjettömyyttä on se, että tuotettua ruokaa ei syödä", kommentoi MT:n haastattelema ravitsemustutkija Heli Kuusipalo.

Elintarvikevienti sai heti tammikuussa hyvän startin, kun Suomi osallistui MTK:n johdolla Berliinin Grüne Wochelle messujen pääkumppanuusmaana. Miljoonasatsaus tuotti tulosta: Työ ja elinkeinoministeriö ennusti marraskuussa elintarvikeviennin kasvavan tänä vuonna 1,75 miljardiin ja rikkovan aiemmat ennätykset.

Myös Kiinassa riehuva afrikkalainen sikarutto koitui Suomen hyväksi, kun Kiinassa päädyttiin sikojen joukkoteurastuksiin ja Suomesta myytiin enenevästi sianlihaa Kiinaan.

Vuoden alussa näki päivänvalon Karhisen raportti, missä vuorineuvos Reijo Karhinen esitti keinoja ruuantuotannon kannattavuuden parantamiseksi. Syntyi Yhteinen Ruokapöytä, joka näki yhdeksi ratkaisuksi kestävällä kehityksellä brändätyn ruuan, jota voisi myydä myös maailmalle.

Syksyllä kokoontui ensimmäistä kertaa Ruoka Akatemia, jonka tavoitteena on lisätä päättäjien ja vaikuttajien ruokaymmärrystä ja vuorovaikutusta. Ruoka Akatemia antoi julkilausuman, jossa se painotti, että Suomeen on luotava kestävä ruokajärjestelmä yhteistyön avulla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lobo on omenanystävän kestosuosikki – tuotantomäärät lähtivät uuteen kasvuun 2019

S- ja K-ryhmä kisaavat nyt tuotteiden kotimaisuudella – "Haluamme seistä viljelijän rinnalla"

Kannuksessa asuvan Hannele Johanssonin valmiskeitosta löytyi kahdeksanjalkainen yllätys – "Siinä me katselimme toisiamme"

Maito ja nakit paisuttavat lapsiperheen ilmastopäästöjä – näin tarkistat oman ostoskorisi kotimaisuuden ja hiilijalanjäljen