Ruoka

Hunajaa korvattu siirapilla ja siemenöljyä myyty oliiviöljynä: EU-komissio raportoi maailmalta tusinan ruokaväärennöksiä lokakuussa, silti moni huijaus jää pimentoon

Väärennettyä ruokaa paljastetaan huipputeknologialla. Myös suomalaisilla mansikoilla on oma dna-jälkensä komission arkistossa.
Juha ROININEN
Elintarvikeyksikön johtaja Franz Ulberth ja tutkija Georgios Kaklamanos esittelevät komission elintarvikelaboratoriota Belgian Geelissä. Meneillään on projekti mausteiden väärennösten parissa.

Ruokaväärennökset ovat Euroopan markkinoilla kasvava bisnes. Pelkästään lokakuussa komission tietoisuuteen tuli 12 globaalia ruokapetosta.

Lokakuun tilastot kertovat, että "hunajaa" oli valmistettu siirapista Espanjassa, siemenistä valmistettua öljyä oli myyty oliiviöljynä Italiassa ja puolalaisten sienten alkuperäksi oli ilmoitettu Ranska. Lisäksi komission tietoisuuteen on tullut epäilyjä muovista tehdystä riisistä Britanniassa.

Kaikista EU:n väärennöksistä kuluttajan tietoisuuteen tulee vain jäävuoren huippu. Euroopan komission tutkimusyksikön JRC:n tarkoituksena on auttaa jäsenmaita tunnistamaan elintarvikehuijauksia.

”Ruokapetokset eivät ole uusia, niitä on ollut kautta historian. Väärentäjät ovat älykkäitä ja meidän pitää kulkea koko ajan askel heitä edellä. He etsivät jatkuvasti uusia porsaanreikiä”, Belgian Geelissä sijaitsevan elintarvikeväärennösyksikön johtaja Franz Ulberth kertoo.

Huijauksia voidaan luokitella muutamaan yleisimpään tyyppiin: etikettejä vaihdetaan kilpailevien tuotteiden etiketteihin, ruokaa korvataan jollain toisella tai alkuperä väärennetään.

Suurin osa petoksista tehdään huomaamatta. Niin kutsuttu ruokaterrorismi on harvinaista.

Usein väärennösten kohteena ovat kalliit luksustuotteet, kuten viinit ja vahvat alkoholit. Viiniä voidaan laimentaa tai tehostaa käymistä sokerilla, jolloin ne päätyvät eri veroluokkaan.

Esimerkkinä tästä lokakuussa italialainen yhtiö oli myynyt verkkokaupassaan ”Chianti-viiniä”, joka oli todellisuudessa valmistettu viini- ja marjapulvereista.

Yhteistä ruokahuijauksille on, että niiden maksajiksi päätyvät kuluttajat, jotka eivät huomaa eroa tavallisen ja väärennetyn tuotteen välillä.

Ulberth kertoo esimerkin oliiviöljypetoksesta.

”Meille selvisi tapaus, jossa auringonkukkaöljyä oli värjätty autotallissa. Sen jälkeen sitä oli myyty oliiviöljynä pieniin kulmakauppoihin ja pikaruoka­ravintoloihin. Rikolliset välttelivät isoja ruoka­kauppoja – niissä kiinnijäämisen mahdollisuudet ovat isommat.”

Luksustuotteiden lisäksi voittoa voi kääriä vaikka jauhelihasta, joka päätyy eineksiin. Viimeisin esimerkki on vuosien takainen skandaali, jossa naudanlihan tilalla oli käytetty hevosenlihaa.

”Vaikka hevosenlihassa ei ole mitään vaarallista, emme voi olla varmoja lihan turvallisuudesta. Esimeriksi ravihevoset, joita on lääkitty, eivät saisi päätyä ruokaketjuun.”

Vaikka väärennöksiä voidaan tehdä usealla eri tavalla, niitä on nykyään helppo todentaa nopeasti.

Kuluttajan vedättämistä vastaan komission tutkimusyksikkö on perustanut tuhansista sormenjäljistä koostuvan dna-datapankin. Sormenjäljillä verrataan aitoa ja epäiltyä tuotetta keskenään.

Käytössä on huipputeknologiaa, NMR-spektroskopiaa, jolla päästään käsiksi tuotteen yksityiskohtaiseen koostumukseen molekyylitasolla.

Spektrometri tuottaa tietokoneelle käyrän, joka kertoo tutkijoille sen, mitä elintarvikkeesta uutettu näyte pitää sisällään. Siitä voi päätellä esimerkiksi, onko elintarvikkeeseen lisätty jotain, mitä siihen ei kuuluisi.

Lopputuloksena on tieto siitä, mistä pavuista kahvi on jauhettu tai miltä alueelta viinin rypäleet ovat peräisin, Ulberth kertoo.

Sormenjälkien datapankki on kattava, ja uusia näytteitä tehdään jatkuvasti lisää.

Myös suomalaisille mansikoille on olemassa oma sormenjälkensä.

”Suomalaiset ovat ylpeitä mansikoistaan, eikö?” Ulberth muistaa.

Sormenjälkiarkisto on kaikkien jäsenmaiden käytössä, sillä huijausten tutkiminen on kansallisten viranomaisten vastuulla. Kun rikoksesta saadaan vihiä, ruokaviranomaiset ottavat tilanteesta kopin.

Suurin osa elintarvikehuijauksista ratkeaa kuluttaja­palautteen kautta.

”Varmin tapa on mennä katsomaan paikan päälle tilannetta. Viranomainen voi kysyä, miksi sinulla on varastossa torjunta-aineita, vaikka olet rekisteröitynyt luomutuottajaksi”, Ulberth valaisee tutkintoja.

Kuluttaja itse voi tehdä Ulberthin mukaan vain vähän. Ruuan laatuun EU:n markkinoilla tulee lähtökohtaisesti luottaa, mutta tiettyjä päätelmiä voi tehdä jo ostotilanteessa.

”Kannattaa käyttää maalaisjärkeä. Ostaisitko vodkapullon 15 eurolla tai uuden Porschen 50 000 eurolla?”

Juttua muokattu 9.1. 15.28 Toisin kuin uutisessa aiemmin sanottiin, uusimpien tietojen mukaan muoviriisin osalta kyseessä oli pelkkä huhu, ja todellisuudessa riisiä oli varastoitu huonosti kymmenen vuoden ajan.

Lue myös:

Jopa ruokaa väärennetään – oliiviöljyt, viinit ja juusto ovat huijareiden suosikkeja

Esimerkkejä yleisimmistä ruokaväärennöksistä

  • 1 Oliiviöljyä värjätään ja korvataan halvemmilla öljyillä, kuten auringonkukkaöljyllä.
  • 2 Viiniin lisätään vettä tai sokeria tai vaihdetaan kalliin tuotemerkin etiketti.
  • 3 Mausteisiin laitetaan massaa kemikaaleilla ja väriaineilla.
  • 4 Kalalaji vaihdetaan toiseksi, kalliimmaksi.
  • 5 Hunajaan lisätään makeutusaineita tai siirappia.
  • 6 Vuohenjuustoa tai -maitoa korvataan lehmänmaidolla.
  • 7 Tavallisia tuotteita myydään luomutuotteina.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Maitoa arvostelevan Oatlyn kauramäski käytetään sikojen rehuksi – MTV:n Uutisaamussa ihmeteltiin myös, miksi kauran ravinteita ei saada siirretyksi kaurajuomaan

Ravitsemustieteilijä pöyristyi Oatlyn Maitomyytit-kampanjasta: "Älytöntä hyökätä yhtä ruoka-ainetta vastaan!"

Oatly vastaa maitomyytit-kohuun: Kyseessä on keskustelunavaus

Vuoden kalkkunatuottajiksi valittiin Jaana ja Jyrki Tapio Loimaalta – Lintujen hyvinvoinnin turvaaminen on tilan ykkösasia