Ruoka

Saksalaisille joutuu selittämään suomalaisia elintarvikkeita – miksi hirvi on purkissa ja mikä hillossa maksaa?

Suomen ruokavienti Saksaan kasvoi viime vuonna ennätyslukemiin, mutta brändituotteiden viennissä otetaan vasta ensi askeleita.
Riitta Mustonen
Louise Gassenmeyer ostaa Aito-maitoa, koska pitää sen rakenteesta ja se on LPG:n jäsentarjouksessa edullista, vain 1,19 euroa litra.

Suomesta vietiin viime vuonna ennätysmäärä elintarvikkeita Saksaan, ennusteen mukaan peräti 117 miljoonan arvosta. Mennäänpä katsomaan Saksan suurimpaan luomumarketketjuun LPG:hen, mitä suomalaistuotteita sieltä löytyy.

Kymmenientuhansien tuotteiden joukossa on yksi suomalainen tuote: Kaslinkin Aito-kaurajuoma.

Sosiaalityöntekijä Louise Gassenmeyer tulee ostamaan juuri Aito-juomaa, koska se on halvinta ja hän pitää sen mausta. Hän ei tiedä suomalaisista tuotteista mitään. "Ei niitä täältä saa."

LPG-ketjun ostaja Dieter Kuhn tutustui Kaslinkin tuotteisiin viime vuoden Grüne Wochella. Hän vaikuttui siitä, miten puhtaissa oloissa Suomessa tuotetaan ruokaa.

"Meille paikallisuus on tärkeää, mutta toisaalta haluamme myös aitoja tuotteita, jotka tulevat muualta", Kuhn kertoo.

Kuhnista hyvä tapa tulla markkinoille on esittäytyä Grüne Wochella. Tänä vuonna hän maistoi suomalaista nyhtökauraa ja luomuolutta. Myös spelttituotteet kiinnostivat.

Manufactum-ketju on tunnettu kestävistä tuotteista, joiden alkuperä tiedetään. Se myy ruokaa, vaatteita ja huonekaluja.

Tuotepäällikkö Martin Erdmannin mukaan ketjulla on vain yksi suomalainen tuote valikoimissaan. Se on palovaroitin.

"Ottaisin mielelläni suomalaisia elintarvikkeita, mutta niissä on pari ongelmaa. Hinta on liian korkea, eikä pakkauksista aina ymmärrä, mitä niissä on. Saksalaiselle täytyy selittää, miksi tuote on niin kallis."

Erdmann ottaa esimerkiksi hirvisäilykkeen. Saksalaiset eivät ole tottuneet siihen, että riistaa on säilykepurkissa eikä varsinkaan hirveä, jonka he mieltävät vähän kuin nallekarhuksi. "Sitä säälitään, että se on joutunut purkkiin."

Pikkuruiseen lasipurkkiin pakattu ruusun terälehtihillo vaatii myös selittämistä, sillä saksalainen ajattelee, että hilloa riittää vain kahden paahtoleivän päälle. Miten se voi maksaa liki 7 euroa? "Täytyy kertoa, että tällä herkutellaan esimerkiksi juuston kanssa. Ettei se ole mikään tavallinen marmeladi."

Food from Finland -ohjelman Saksan vähittäiskauppa-aktiviteeteista vastaavan Lili Lehtovuoren mukaan suurin haaste viennissä on kasvattaa jalostusastetta, sillä eniten Suomesta viedään raaka-aineita, kuten kauraa. Lisäksi myydään alkoholia, voita ja maitorasvoja, leipomovalmisteita ja tuoretta kalaa.

Brändituotteilla kannattaa pyrkiä erikoismyymälöihin, kuten luomuketjuihin, missä hintataso on tavanomaista korkeampi.

Toisessa luomuketjussa Dennreessä suomalaisia tuotteita löytyy jo kolme: Aito-kaurajuoman lisäksi pakastealtaassa on Jymy-jäätelöä ja karkkihyllyssä Makulakun lakritsaa.

Food from Finland -ohjelman johtaja Esa Wrang iloitsee Jymy-jäätelön saamasta sopimuksesta. "Se perustuu pitkäaikaiseen työhön. Yritykset haluavat rakentaa viennissäkin omaa brändiä, mutta se vaatii isoja investointeja, eikä julkinen taho voi rahoittaa brändin rakentamista. Hyvät kumppanuudet ovat kaiken a ja o."

Pro Luomu sai hiljattain EU-rahaa menekinedistämiseen, mutta sitä ei voi käyttää vientityössä, mikä on Wrangin mielestä harmi. "Suomen markkina on pieni, se ei kasva. Aina pitäisi ottaa Eurooppa-näkökulma. Valitettavasti monet tahot katsovat vain Suomea."

Kaslinkin toimitusjohtaja Jyrki Karlsson on tyytyväinen viime vuoden messuihin. Kaurajuoma saatiin kahteen luomuketjuun ja Amazon.de-verkkokauppaan.

"Odotamme laajentumisen jatkuvan tänä vuonna. Uuden markkinan avaaminen kestää pitkään ja vuosi on siinä lyhyt aika. Kärsivällisyyttä tarvitaan", Karlsson tietää. Hän uskoo, että Saksassa on hyvät mahdollisuudet kasvaa, sillä markkinat ovat valtavat ja kuluttajia moneen lähtöön.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Arvaatko, mikä on pääkaupunkiseudun myydyin luomutuote? Entä suurin nousija?

Joko sinä toteutat närpiöläisten unelmaa: Ostat tomaattirasian leffaevääksi tai kurkkupikarin naposteltavaksi kaupan kassalta?

Tutkimusprofessorin mukaan monet kaupat säilyttävät perunoita aivan väärin: "Ihan sama, mitä hienoja asioita laadun eteen tekee pitkin ketjua, jos se yhdessä kohtaa pilataan"

Ravintoloille kehitellään hiilijalanjäljen mittaria – "Vaikutusta syntyy, kun tarpeeksi suuri joukko tulee omilla teoillaan mukaan”