Ruoka

Ruuan alkuperätieto näkyy kuluttajille pian laajemmin – elintarvikkeiden pääainesosan alkuperämaan oltava nähtävillä huhtikuun alusta alkaen EU-maissa

Suomessa alkuperätiedon ilmoittamista on edellytetty tähän asti kansallisella asetuksella vain liha- ja maitotuotteilta.
Juho Leskinen
Huhtikuun 2021 loppuun asti on voimassa myös maa- ja metsätalousministeriön asetus, joka velvoittaa ravintoloita ilmoittamaan aterian raaka-aineena käytetyn lihan alkuperämaan kirjallisesti tarjoilupaikoissa.

Elintarvikkeiden pääainesosan alkuperämaan on jatkossa oltava kuluttajien nähtävillä kaikissa EU-maissa.

Huhtikuun alusta 2020 lähtien sovellettava EU-asetus parantaa ruuan alkuperätiedon näkyvyyttä myös Suomessa, jossa alkuperätiedon ilmoittamista on voitu edellyttää kansallisella asetuksella toistaiseksi vain liha- ja maitotuotteilta, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö.

Uusi Euroopan komission täytäntöönpanoasetus koskee elintarvikkeen pääainesosan alkuperämaan ilmoittamista. Jos elintarvikkeen alkuperämaa ilmoitettava, ja se on eri kuin tuotteen pääainesosan alkuperämaa, on myös pääainesosan alkuperämaa jatkossa ilmoitettava. Vaihtoehtoisesti voidaan ilmoittaa, että pääainesosa ei ole peräisin nimetystä elintarvikkeen alkuperämaasta.

Pääainesosan alkuperämaan ilmoittamista koskevalla vaatimuksella pyritään varmistamaan, että kuluttajaa ei johdeta harhaan elintarvikkeen ja sen ainesosien todellisesta alkuperämaasta.

Jos pääainesosan alkuperämaa on sama kuin elintarvikkeella, ei pääainesosan alkuperämaata tarvitse erikseen ilmoittaa.

Jos esimerkiksi Suomessa suomalaisesta rukiista valmistetusta ruisjauhosta leivotun leivän alkuperämaaksi on ilmoitettu Suomi, ei pääainesosana käytetyn rukiin alkuperämaata tarvitse erikseen ilmoittaa.

Pääainesosalla tarkoitetaan sellaista ainesosaa tai ainesosien yhdistelmää, jonka osuus kyseisestä elintarvikkeesta on yli 50 prosenttia tai jonka kuluttaja yleensä liittää elintarvikkeen nimeen. Pääainesosa voi olla myös koostettu elintarvike, esimerkiksi mansikkahillo. Elintarvikkeella voi olla myös enemmän kuin yksi pääainesosa. Toimija määrittelee elintarvikkeen pääainesosan itse.

Suomi on useissa yhteyksissä esittänyt, että elintarvikkeiden alkuperämerkinnöistä tulisi säätää ensisijaisesti EU-lainsäädännössä. Harmonisoiduilla säännöksillä varmistettaisiin vaatimusten johdonmukainen soveltaminen kaikissa EU-jäsenvaltioissa.

Koska alkuperämerkintöjä koskevaa EU-lainsäädäntöä ei kuitenkaan ole kehitetty toivotulla tavalla, Suomi on pyrkinyt lisäämään alkuperämaatiedon läpinäkyvyyttä kansallisilla asetuksilla.

Vuonna 2016 annettiin maa- ja metsätalousministeriön asetus, joka velvoittaa ilmoittamaan valmiiksi pakattujen Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden ainesosana käytetyn lihan sekä maidon ja maitotuotteiden ainesosana käytetyn maidon alkuperämaa. Asetus säädettiin komission edellyttämällä tavalla määräaikaiseksi, ja sen voimassaolo jatkuu maaliskuun 2020 loppuun asti.

Huhtikuusta alkaen sovellettava EU-asetus ei vastaa kaikilta osin niitä alkuperämerkintävaatimuksia, joiden mukaan Suomessa on viime vuosien aikana toimittu. Maa- ja metsätalousministeriö on siksi lähettänyt komissiolle ehdotuksen kansallisen asetuksen voimassaolon jatkamisesta huhtikuun 2021 loppuun.

Ilmoitusmenettelyyn liittyvistä teknisistä syistä asetuksen voimassaoloa jatketaan ensi vaiheessa 15. toukokuuta 2020 asti, minkä jälkeen säädetään voimassaolon loppuajasta edellyttäen, että komissio ei vastusta voimassaolon jatkamista.

"Kuluttajat tarvitsevat valintojensa tueksi riittävästi tietoa elintarvikkeiden ja niiden ainesosien alkuperämaasta. Myös kuluttajatutkimusten valossa pakolliset alkuperämerkinnät ovat perusteltuja. Olisi perusteetonta heikentää alkuperämaata koskevan tiedon saantia tässä vaiheessa, kun kuluttajat ovat tottuneet tiedon saamaan", toteaa elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sentään jotain positiivista koronan keskellä: Hurja kysyntä yllätti niin rajusti, että Suomen suurin pastavalmistaja on ottanut käyttöön jopa yövuorot

Broileri vahvistaa asemaansa suomalaisten ruokapöydissä – joka kolmas syöty lihakilo on broileria

Jauhelihakastike perunamuusilla osoittautuu edulliseksi ratkaisuksi – vatsa täyteen hintaan euro ja kymmenen senttiä

Pääsiäisen ikuisuuskysymys ruokakaupassa: Riittääkö kotimainen lammas?