Ruoka

Energiapillereitä, hyönteisiä vai luomukasviksia? Tulevaisuuden ruokaa myydään ainakin tiedolla

Vuonna 2030 suomalainen haluaa yhä nauttia laadukasta ja maukasta ruokaa. Syömisen vallankumous tapahtuu teknologiassa ja asenteissa.
Lari Lievonen
Panelistit Ilkka Alarotu, Elina Heino, Johanna Mäkelä, Sirpa Pietikäinen ja Aarne Schildt keskustelivat tulevaisuuden ruuasta Porin Suomi-Areenassa.

Kuvitelmat siitä, mitä tulevaisuudessa syömme, ovat usein lennokkaita ja jokseenkin epätoivottavia. Villeimpien näkemysten mukaan syömme henkemme pitimiksi energiapillereitä, erilaisia proteiinipuristeita ja veteen sekoitettavia jauheaterioita.

Todellisuus on usein täysin toinen, ja hyvä niin. Porin Suomi-Areenassa järjestetyn Mitä Suomi syö 2030 -paneelikeskustelun puheenvuoroissa energiapillerit loistivat poissaolollaan. Vaihtoehtoisina proteiinilähteinäkin mainittiin tutut hyönteiset ja palkokasvit.

Hyönteisproteiinin hyödyntäminen tulee eittämättä olemaan suuri ero nykyiseen. Muutoin panelistit arvelivat suomalaisten syövän samoja asioita kuin nytkin.

Suuri muutos ei tapahdu siinä, mitä syödään, vaan siinä, mitä ihmiset ruualtaan vaativat.

Vuonna 2030 suomalaiset syövät nykyistä vastuullisemmin.

”Vastuullisuus on äärimmäisen tärkeä ruokatrendi tulevaisuudessa. Ihmiset tahtovat kuluttaa niin, että tulevillekin sukupolville jää jotain”, porvoolaisen Bosgårdin luomutilan tuottaja Aarne Schildt totesi.

Käytännössä vastuullisuus tarkoittaa sitä, että kuluttajat kiinnittävät nykyistä enemmän huomiota ruuantuotannon ympäristövaikutuksiin. Lisäksi eläinten hyvinvoinnista tulee tuottajalle kilpailuvaltti. Luomun rinnalle saattaa ilmestyä sertifikaatteja tuotantoeläinten eettisestä kohtelusta.

Eläimiä syödään panelistien mukaan myös vuonna 2030, mutta kasvikset kattavat silloin nykyistä suuremman osan jokapäiväisestä ravinnostamme.

”Vain vastuulliset tuottajat menestyvät tulevaisuudessa”, S-ryhmän kaupallinen johtaja ja Pro Luomu -liiton puheenjohtaja Ilkka Alarotu lisäsi.

Vastuullisesti, esimerkiksi luonnonmukaisin menetelmin, tuotetun ruuan on kuitenkin kyettävä vastaamaan väestönkasvun aiheuttamiin paineisiin. Mikäli luomuruuan tuottaja tahtoo menestyä, pitää tuottaa enemmän.

”Luomun pitää uudistua. Tuotantoa pitää lisätä ja kuvaa luomusta monipuolistaa”, Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä huomautti.

Luomumerkintä on kuluttajalle vaivaton tapa todeta ruuan olevan kestävästi ja vastuullisesti tuotettua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien tilojen olisi rynnistettävä luomuun.

”Muukin kuin luomu on vastuullista. Suomalaisista maatiloista 90 prosenttia on ympäristötuen piirissä jo nyt. Teemme työmme niin, että luonto ei rasitu”, Kivijärven tilan emäntä Elina Heino muistutti.

Tuotantomenetelmät muuttuvat tulevaisuudessa, arvioi paneelissa puhunut kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

”Perinteisiä menetelmiä tullaan jumppaamaan maan köyhtymisen ehkäisemiseksi. Myös kemikaalien käyttöä on vähennettävä”, hän sanoi.

Vastuullisen ruuan ohella kuluttajat kaipaavat vuonna 2030 turvallisuutta. Maailmalta meillekin kantautuvat ruokaskandaalit saavat ihmiset vaatimaan ruokaa, joka on paitsi vastuullista myös turvallista. Panelistien mukaan tämä tarkoittaa käytännössä ainakin kotimaisen ruuan suosimista.

Suomessa tuotettu ruoka on puhdasta ja siksi turvallista syödä.

”Suomalaisen ruuan arvostuksen nousun ei kuitenkaan pidä liittyä vain siihen, että arvostetaan kotimaata. Myös tuotetta pitää arvostaa”, Ilkka Alarotu kommentoi.

”On lisäksi syytä ottaa askel siihen suuntaan, että kerrotaan, mitä ruuan suomalaisuus todella tarkoittaa”, Johanna Mäkelä lisäsi.

Miten suomalainen ruoka sitten käytännössä eroaa edukseen? Esimerkiksi antibioottien vähyydellä. Suomessa niitä käytetään lihataloudessa vain viidesosa Saksan määrästä.

Jauhelihapaketin kyljessä saatetaan vuonna 2030 kertoa, kuinka paljon antibiootteja lihaksi päätynyt eläin on elämänsä aikana syönyt.

Panelistien mukaan kuluttajat haluavat jatkossakin tietää, mitä suuhunsa laittavat. Tämä trendi vain vahvistuu tulevaisuudessa.

”On mahdollista, että vuonna 2030 on voimassa kansainvälisiä sopimuksia, jotka pakottavat maita tuottamaan tietyn määrän ruokaa paikallisesti”, Sirpa Pietikäinen totesi.

”Keskitetyn ruuantuotannon ongelmat ovat todelliset, kuten hullunlehmäntauti näytti”, hän jatkoi.

Lähellä tuotettua ruokaa on helpompi seurata. Siksi se myös koetaan turvalliseksi. Pelkkä lähituotanto ei panelistien mukaan kuitenkaan riitä. Ruokaketjun läpinäkyvyys tulee heidän mukaansa olemaan vuonna 2030 tyystin toisella tasolla kuin nyt.

Bosgårdin tilalla käyvät kuluttajat saavat opastettuja kierroksia, joiden aikana he näkevät tuotanto-olot omin silmin. Se on nykyaikaa. Tulevaisuutta voivat olla ruokaketjun alkupäästä jaettavat suorat lähetykset.

Norppalive keräsi hetkessä huikean suosion. Lammaslive voisi pystyä samaan. Kuluttajat haluavat tietää, miltä tilalta heidän syömänsä kasvikset ja eläimet ovat tulleet sekä millaisin menetelmin ne on kasvatettu. Kyse ei ole pelkästä kyttäämisestä.

S-ryhmän Alarotu arvioi, että tuottajat nähdään tulevaisuudessa samanlaisina ruokamaailman supertähtinä kuin kokit nyt. Aarne Schildtin kokemus vastasi Alarodun näkemystä.

”Ihmiset ovat kiinnostuneita minun arjestani. Se on heidän mielestään eksoottista”, hän kertoi.

Yhä useammissa suomalaiskeittiöissä on vuonna 2030 jokin älylaite, esimerkiksi jääkaappi, jonka avulla kuluttajan on vaivatonta seurata ruokansa matkaa. Vaatimus jäljitettävyydestä ei kuitenkaan rajoitu vain kotona syötyyn ruokaan.

”Ravintoloiden ja hotellien pitää tulevaisuudessa korostaa, jos tarjottu ruoka on suomalaista ja kertoa, mistä se on tullut ja miten se on tuotettu”, Elina Heino sanoi.

Vaatimus ruuan jäljitettävyydestä ja ruokaketjun läpinäkyvyydestä kulkee käsi kädessä kahden muun suuren trendin, turvallisuuden ja vastuullisuuden, kanssa.

Isojen, yhteisten trendien ohella toki elää myös yhä yksilöllistyvämpi tapa syödä. Pienet ja keskisuuret, innovatiiviset ruokayritykset saavat tämän myötä paremmin jalansijaa markkinoilla. Kokeilunhaluiset kuluttajat saavat uusia elämyksiä. Perinteisempään ruokaan tottuneet taas voivat syödä tuttua ruokaa entistä turvallisemmin.

Luultavasti markkinoilta löytyy vuonna 2030 muutama energiapillerikin.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Moni korvaa aamupalan kahvilla – niin ei kannattaisi tehdä, koska aamupalassa piilee tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita

Rantaterassilla pitää saada kalapurilainen

Helteet palaavat, huolehdi nestetasapainosta – ravitsemusterapeutti neuvoo, mitä asioita nesteytyksessä kannattaa ottaa huomioon

Lähikala ui merestä klassikkoannokseen