Hiihtolomalla risteilylle — laivapöydän pihviliha tulee Etelä-Amerikasta - Ruoka - Maaseudun Tulevaisuus
Ruoka

Hiihtolomalla risteilylle — laivapöydän pihviliha tulee Etelä-Amerikasta

Risteilylaivoille mennään herkuttelemaan, mutta tiesitkö, että Tallink Siljan ravintoloissa pihviä leikataan uruguaylaisesta ja brasilialaisesta naudasta?
Riitta Mustonen
Laivoilla tarjottava pihviliha on peräisin Etelä-Amerikasta.

Laivaruuan hinta-laatu-suhde on verovapauden ansiosta asiakkaalle edullinen. Buffetista ruokaa ja juomaa saa niin paljon kuin napa vetää jopa alle 40 euron hintaan. Harva kyselee syödessään ruuan raaka-aineiden alkuperää.

Laivaravintolat ostavat raaka-aineet sieltä, mistä ne saavat ne edullisimpina ja parhaimpina. Naudanlihassa se tarkoittaa Tallink Siljalle sitä, että pihviliha tulee pääasiassa Etelä-Amerikasta, lähinnä Uruguaysta ja osin Brasiliasta.

"Meidän hankintaihmiset ovat vierailleet näillä tiloilla ja olemme olleet tyytyväisiä tilojen toimintaan. Tilat ovat EU:n hyväksymiä. Pyrimme käyttämään laivoilla mahdollisimman paljon lihaa yhdestä eläimestä, ei pelkkää filettä", perustelee tuontilihan käyttöä Tallink Siljan tiedotuspäällikkö Marika Nöjd.

Viking Linella naudanlihasta suurin osa tulee Uruguaysta. Puolivalmisteet ovat EU:ssa tuotetuista raaka-aineista ja tulevat muun muassa Ruotsista, Saksasta ja Suomesta.

Tallink Siljan ravintolatoimen johtajan Matti Jämsénin mukaan parhaat vihannekset ja juurekset tulevat Suomesta, kalat ja äyriäiset Ruotsista ja makkarat, leikkeleet ja leipomotuotteet Virosta.

Kurkistus Silja Symphonyn ravintolakeittiön kylmiöön paljastaa eteläamerikkalaisin leimoin varustetut naudanlihapaketit, mutta possu ja kana näyttävät tulevan Suomesta tai Ruotsista.

Maitolaatikoita on vain muutama — kuulemma puolet vähemmän kuin vielä viisi vuotta sitten, sillä maidon kulutus on laskenut. Tölkkien kyljessä komeilee Arlan logo, koska hiljattain Tallink Siljan maidon toimittaja vaihtui suomalaisesta Arlaan.

Vieressä kermatölkit näyttävät suomalaisilta. Syynä on ruotsalainen keittiöpäällikkö Jonas Niklasson, jonka mielestä Satamaidon laktoositon kerma on parasta. Siitä hän ei luovu.

Viking Linen meijerituotteista tulee Suomesta ja Ruotsista eniten Mairelta, sitten Arlalta ja kolmanneksi eniten Valiolta.

Laivalla tarvittavat raaka-ainemäärät ovat melkoisia, sillä esimerkiksi Silja Symphonylla on yhteensä 6 000 asiakaspaikkaa. Pientuottajalta tavara saattaa olla äkkiä loppu.

"Suomessa on mahtavia pientuottajia, ja itsenäisyyden juhlavuonna keskitymme enemmän Suomeen", Jämsén lupaa, mutta muistuttaa hankaluuksista. Esimerkiksi Kitkan muikku alkaa olla jo vähissä, kun pelkästään Siljan laivoilla sitä menee 1 000—2 000 kiloa kuukaudessa.

Aasialaisten lisääntynyt matkustusinto näkyy myös Itämeren risteilylaivoilla. Suomen naapurimaiden jälkeen seuraavaksi suurimmat asiakasmäärät tulevat Aasiasta. Kiinalaiset ovat kirineet Tallink Siljalla jopa venäläisten ohi.

Aasialaisten tulo näkyy myös Tallink Siljan laivojen ravintolatarjonnassa. Esimerkiksi Symphonylla avattu sushiravintola on ollut menestys. Sen porosushi on yllättänyt aasialaiset positiivisesti, kertoo Jämsén.

Takavuosina laivoille mentiin syömään katkarapuja. Vieläkin niitä napostellaan paljon, yhdellä laivalla jopa sata kiloa päivässä, mutta suosittuja ovat myös vihersimpukat ja hummeri. Ja tietysti laivan seisova pöytä.

"Buffet on edelleen suosituin. Ruokaa kuluu siellä noin yksi kilo syöjää kohti ja se sisältää kaiken, myös katkaravunkuoret ja tähteeksi jääneet leivänkannikat". Jämsén kertoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Oletko koskaan nähnyt näin jättimäistä omenaa? Jukka Luoman puutarhasta löytyi melkoinen mötkäle

Ilmastonmuutos huolettaa useimpia, mutta lihasta on luopunut sen takia vain noin joka kymmenes

Mehu ja ketsuppi tehdään raaka-aineista, joita ei toivota edes olevan – "Jos tuote loppuu hyllyltä, niin sehän on vain hyvä asia"

Suurin osa aikoo valita ravintolassa punaista lihaa niin kuin ennenkin, mutta broileri on vahva haastaja