Ruoka

"Joillekin koululaisille jopa viiden minuutin jonotus on liian pitkä"– näin kouluruokailusta saataisiin mukava tapahtuma

Selkeys, rauhallisuus ja mahdollisuus valita itse ovat oppilaille tärkeitä.
Jukka Koivula
Koululaiset eivät toivo kouluruualta ihmeitä, vaan tyytyvät perusruokaan. Sen sijaan olosuhteet ruokaloissa ovat usein ahtaat ja meluisat.

Kouluruualta lintsaaminen lisääntyy huolestuttavasti. Siihen liittyy runsaasti ongelmia, ja lounaan korvaaminen pikaruokatuotteilla voi aiheuttaa lapsille esimerkiksi ylipainoa.

Ruokakasvatuksen tutkija Kristiina Janhosen väitöstutkimuksessa tuli ilmi, että oppilaat poistuivat koulualueelta hakemaan välipaloja kaveriporukan mukana.

"Oppilaat eivät halunneet jäädä yksin. Koulualueelta poistumista perusteltiin yhteenkuuluvuudella kavereiden kanssa, ei esimerkiksi kapinalla aikuisia kohtaan."

Kouluruuan maku on valtavan tärkeää, Janhonen painottaa. Jos ruoka ei ole hyvää, ei tulla myöskään kouluruokailuun. Suosikki- ja inhokkiruuat ovat hyvin oppilaista riippuvaisia.

Nuoriso- ja ruokakulttuuri koulun ulkopuolella tarjoavat lukemattoman määrän erilaisia vaihtoehtoja. Oppilaat eivät silti Janhosen mukaan toivo kouluruualta ihmeitä, vaan sen realiteetit ovat heille hyvin selvillä.

"Toiveet ovat hyvin linjassa ravitsemussuositusten kanssa ja koululaiset haluavat hyvää, turvallista perusruokaa. Tärkeiksi asioiksi nousivat selkeät komponentit ja suutuntuma."

Pienet asiat ovat tärkeitä: esimerkiksi salaatin eri ainesosat saisivat olla erillään ja itse valittavissa. Myös monipuolisia maustamismahdollisuuksia arvostetaan.

Kysymys ei kuitenkaan ole vain ruuasta, Manninen painottaa.

"Joillekin koululaisille jopa viiden minuutin jonotus on liian pitkä ja kiire ja ahtaus ruokaloissa ovat niin ylitsepääsemättömiä, että he jättävät kouluruuan väliin", hän lataa.

Monet koulut ovat kasvaneet liian suuriksi ruokaloihinsa nähden. Vaikka kouluja laajennetaan, ruokasalit pysyvät usein samoina.

"Kiireettömän ja yhteisöllisen kouluruokailun on oltava mahdollista minkä kokoisessa koulussa tahansa. Kun ruokailutila on liian pieni, oppilaiden on läpäistävä se liian nopeasti. Syöminen voidaan myös joutua ajoittamaan liian aikaisin tai liian myöhään, jolloin ateriavälit venyvät pitkiksi."

Ruokailuun liittyvä kiire ja melu ovat Mannisen mukaan lapselle vielä raskaampia kuin aikuiselle.

"On tärkeää, että koululaiselle muodostuu hyvät rutiinit ja tunne arjen hallinnasta. Jos ruokasali on oppilasmäärälle yksinkertaisesti liian pieni, kannattaa harkita osalle oppilaista esimerkiksi luokkaruokailuun siirtymistä."

Lue lisää:

Napostelu täyttää yhä useamman koululaisen mahan — Joka kolmas jättää kouluruuan väliin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Porvoo Smaku yllättää: Männynkävyt ja muurahaiset laskeutuvat lautaselle yläilmoista

22-vuotias maatilan tyttö levittää kokkailun ilosanomaa nuorille: ”Lähiruoka ja suomalainen ruoka ovat minulle tosi tärkeitä arvoja"

Valtioneuvoston RuokaMinimi-hanke vertaili neljää ruokavaliota: Vähennä lihaa, vaihda kalaan tai luovu molemmista – vaikutat ilmastoon ja itseesi

Söin täällä: Mansikat pitsassa yllättivät myönteisesti