Ruoka

Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmä: Suomen ruokaturva on haavoittuvainen

Suomalainen ruokajärjestelmä on haavoittuvainen monille nykyisille ja tulevaisuuden haasteille.
Jaana Kankaanpää
Ruokaturva tarkoittaa kaikkien ihmisten mahdollisuutta saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa aktiivista elämää varten.

Jyväskylän yliopiston Food System Studies -tutkimusryhmä kartoitti Suomen ruokaturvan tilaa ja ruokajärjestelmän haavoittuvuuksia kolmivuotisessa Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa.

Ruokajärjestelmän haavoittuvuutta aiheuttavat erilaiset ympäristölliset ja sosioekonomiset tekijät, kuten ilmastonmuutos, ristiriitaiset politiikat, toimijoiden voimasuhteiden epätasapaino sekä vähäinen monimuotoisuus järjestelmän eri osissa.

"Alkutuotanto on erityisen haavoittuvainen, mutta toisaalta kuluttajien riippuvuus tehokkaasta '24/7' -ruokajärjestelmästä on kasvanut. Ruokajärjestelmän toimijoilta vaaditaan jatkuvaa sopeutumiskyvyn vahvistamista ja uudistumista", sanoo yhteiskuntapolitiikan yliopistotutkija, dosentti Ari Paloviita.

Tutkimusryhmä havaitsi, että mikäli kansalaisten ruokaturva halutaan tulevaisuudessakin taata ja ravitsemuksellista tasa-arvoa parantaa, merkittävä ongelma on kokonaisvaltaisen ruokapolitiikan puute.

"Suomessa ei ole kestävää ruokapolitiikkaa. Ei ole yhtenäistä kehystä politiikkatoimille, jotka ottaisivat huomioon ruuan tuotantoon, jakeluun ja kuluttamiseen liittyvät seikat kestävän kehityksen periaatteita noudattaen ja kokonaisvaltaisesti. Tällaisesta toimintakulttuurista seuraa ruokapoliittisesti hyvin sirpaleinen järjestelmä", summaa yhteiskuntapolitiikan professori Tiina Silvasti.

Ruokaturvan erilaisten haavoittuvuuksien tunnistamiseksi ryhmä kehitti ruokajärjestelmän haavoittuvuusmatriisin, jossa eriteltiin haavoittuvuuden kohteet ja sen aiheuttajat.

Kansallisella tasolla ruokaturvan säröt ilmenevät eriarvoisuutena. Vaikka ruokaa on tarjolla riittävästi ja suurin osa kansasta elää yltäkylläisyydessä, pienituloisille ruuan hinta on korkea. Sen vuoksi moni kotitalous elää ruoka-avun varassa.

Toisaalta halvempi ruoka tai ruuan halpuutus ei välttämättä paranna ruokaturvaa pitkällä aikavälillä kestävästi, koska alkutuottajien ja elintarvikealan pk-yritysten toimintaedellytykset saattavat heikentyä. Kotimaisen ruuan saatavuus tulevaisuudessa ei siis ole itsestäänselvyys.

Hankkeen tutkimustuloksia voidaan soveltaa tulevaisuuden ruokapolitiikan ja toimitusketjujen hallinnan kehittämiseen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Juhannus tuo Alkon myyntiin huiman piikin: Alkoholittomien oluiden ja kuohuviinien myynti kasvaa yli 70 prosenttia

Oletko järjestämässä juhlia? Lue tästä maa- ja kotitalousnaisten vinkit, joilla onnistut varmemmin ja stressaat vähemmän

"Teimme virheen" – Jukolassa tarjottiin saksalaisia kananmunia ja liettualaista broileria

Malmgårdin kartano aikoo alkaa viljellä humalaa