Ruoka

”Kuluttajaa ei kannata viilata linssiin – Lidlin hevosenpaisti liikkuu kriittisillä rajoilla", sanoo mainosalan asiantuntija

Harhaanjohtavasta ruokamainonnasta syntyy äkkiä mekkala sosiaalisessa mediassa, varoittaa mainosmies Ilkka Kärkkäinen.
Kari Salonen
Kuluttaja joutuu elintarvikkeita tutkiessaan aikamoiseen merkkien ja ilmaisujen viidakkoon. ”Lippua ja leimaa on kyllä niin paljon, etten yhtään ihmettele, että kuluttajille ei ole selvää, mitä mikin tarkoittaa", sanoo graafinen suunnittelija Ilkka Kärkkäinen.

Ruokamainonta voisi vielä enemmän korostaa kotimaisuutta, tosin se on tehtävä taiten, sanoo graafinen suunnittelija Ilkka Kärkkäinen dynamo&son-mainostoimistosta.

Hänestä kuluttajat ovat todella paljon aiempaa kriittisempiä.

”Heitä ei pysty viilaamaan linssiin. Sääli niitä, jotka yrittävät, sillä siitä voi syntyä aikamoinen mekkala sosiaalisessa mediassa ja yrityksen imago saattaa kärsiä nopeastikin.”

Väärästä yhdistelystä Kärkkäinen poimii esimerkiksi HK:n valmistamat Mummon BBQ-Chipotle -puikot, jotka saivat netissä ankaraa kuittailua pari vuotta sitten.

”Täällä toimistossakin revimme hiuksia, että ei tuotteita voi tuolla tavalla nimetä”, hän kertoo nauraen.

Elintarvikkeiden valmistajien pitäisi Kärkkäisen mielestä olla myös tarkempia siinä, mihin he kotimaisia symboleja, kuten Suomen lippua, ymppäävät.

”Jos annetaan ymmärtää, että tuote on tehty suomalaisista raaka-aineista ja sitten paljastuukin, että se on vaikka Thaimaasta, ihmiset voivat olla todella vihaisia ja miettiä, mihin voi enää luottaa.”

Kärkkäisestä Lidl liikkuu kriittisillä rajoilla, kun se pränttää hevosenlihapakettiin tekstin Valmistettu Suomessa ja liha onkin rahdattu toiselta puolelta Atlanttia. Paketin kääntöpuolelta selviää lihan alkuperä: Kanada / Uruguay / Meksiko / Argentiina.

”Assosiaationa kuitenkin on, että tuote on kotimainen, vaikka se on ehkä vain savustettu ja pakattu Suomessa”, sanoo tarkempia rajanvetoja kaipaava Kärkkäinen.

Suomalaisen Työn Liitolle brändimainontaa tehnyttä Kärkkäistä ilahduttaa, että suomalaisista valtaosa tunnistaa Avainlipun ja Hyvää Suomesta -logon, vaikka niiden suomalaisuusprosentteja tuskin tarkkaan kaikki tietävät.

”Lippua ja leimaa on kyllä niin paljon, etten yhtään ihmettele, että kuluttajille ei ole selvää, mitä mikin tarkoittaa.”

Kärkkäisen mielestä merkinnöissä on myös graafisesti parantamisen varaa. Nyt logoja voi olla vieri vieressä ja jotkut saatetaan präntätä aivan liian pieneen kokoon.

Hänestä kuluttajiin vetoaa kotimaisuudessa turvallisuus.

”Kaupoissa kotimaisuus on nostettu aiempaa vahvemmin esille. Itselläkin ruokakaupassa silmä alkaa sitä hakea.”

Lue myös:

Hevosen herkkupaistia myydään Valmistettu Suomessa -merkillä – liha Amerikoista

EU lisäämässä pakkoa ruuan alkuperämerkintöihin – kuluttajat haluavat parempaa informaatiota

Mate in Vinlant?! – testaa, tiedätkö mistä ruoka on peräisin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Asuntomessuilla syödään kotimaista broileria ja ruotsalaisia lihapullia

Luovan yrittäjän keittiössä valmistuu rohkeita kokeiluja

Söin täällä: Kelpoa kotiruokaa Susihukkasessa

Tuotekehittäjä uskoo: Härkis-tuotteista on nähty vasta alku