Ruoka

Napostelu täyttää yhä useamman koululaisen mahan — Joka kolmas jättää kouluruuan väliin

Epäsäännöllinen kouluruokailu on yhteydessä moniin epäterveellisiin elintapoihin.
Jaana Kankaanpää
Koululounaan väliin jättävät nuoret syövät enemmän ranskalaisia, perunalastuja, hampurilaisia, pizzaa, lihapiirakoita, jäätelöä, karkkia ja suklaata.

Koululounaan jätti syömättä vuoden 2015 kouluterveyskyselyn vastausten mukaan joka kolmas nuori. Kaksi kolmesta tutkimukseen vastanneista jätti jonkin aterian osan syömättä.

Tilanne on huolestuttavin Etelä-Suomessa.

"Vain 45 prosenttia eteläsuomalaisista yläkouluista arvioi, että yli 90 prosenttia heidän oppilaistaan osallistui ruokailuun viitenä päivänä viikossa lukuvuonna 2014-2015", opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta kertoo.

Muilla alueilla tilanne on parempi, mutta vain Lapissa kouluruokailuun osallistuminen on noussut vuodesta 2010.

"Epäsäännöllisesti kouluaterioihin osallistuvat nuoret syövät muita useammin epäterveellisiä välipaloja kouluaikana. Toistuva välipalojen napostelu lisää usein energiansaantia ja johtaa tästä syystä helposti painon nousuun", ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola kertoo.

"Koululounaan säännöllisesti syövät nuoret söivät tutkimuksissa enemmän kasviksia, hedelmiä, ruisleipää, maitoa, piimää ja juustoa kuin muut. Sen väliin jättävät nuoret söivät puolestaan enemmän ranskalaisia, perunalastuja, hampurilaisia, pizzaa, lihapiirakoita, jäätelöä, karkkia ja suklaata."

Myös muut epäterveelliset elintavat ovat yhteydessä epäsäännölliseen koululounaan syömiseen.

"Kaikkinensa tutkimusten mukaan koululounaan syöminen näyttäisi olevan harvinaisempaa lihavilla, tupakoivilla, alkoholia käyttävillä sekä aamupalan ja perheen kanssa yhteisen ilta-aterian väliin jättävillä", Erkkola kertoo.

Lähes kaikki alakoulut ilmoittivat, että yli 90 prosenttia oppilaista osallistuu ruokailuun kaikkina päivinä. Tilanne on kuitenkin huonontunut aikaisemmasta.

"Alakouluissa ilmiö on vielä marginaalinen, mutta on tärkeää selvittää, mistä sen yleistyminen johtuu", Manninen painottaa.

Lue lisää ilmiön yleistymisen syistä MT:n perjantain Viikonvaihteesta!

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Arvaatko mikä on valittu vuoden 2020 vihannekseksi? Suomalaiset rakastavat sen raikasta makua ja rapsakkaa suutuntumaa

Välipala pelastaa koululaisen pitkät iltapäivät – Asiantuntija vinkkaa suosikkivälipalansa, josta saa puhtia läksyjen tekoon

Suomalaisolut valittiin Lontoossa maailman parhaaksi

Suomalaistutkimus: Riskiryhmään kuuluvilla, runsaasti viljaa syövillä lapsilla on muita suurempi riski saada diabeteksen esiaste