Ruoka

Palkittu Reko-lähiruokarengas oli vähällä kuolla alkuunsa

Vähältä piti, ettei Suomi olisi saanut Embla-palkintoa, sillä Reko-lähiruokarengas näytti kaatuvan ensimmäiseen kesään.
Riitta Mustonen
Reko-renkaiden isä Thomas Snellman iloitsee siitä, että sai tuoda Suomeen ensimmäisen Embla-palkinnon. Hän toivoo, että Rekon myötä yhä useampi tuottaja saa paremman neuvotteluvallan kaupanteossa.

"Noin vuosi aloittamisen jälkeen näytti siltä, että Reko-toiminta kuolee. Tuottajilla oli kesällä paljon töitä, ja heitä oli vain pari paikalla jakelussa. Eikä kuluttajiakaan kiinnostanut", Thomas Snellman kertaa Rekon alkuvaihetta.

"Mutta elokuussa 2013 Reko sai kuin uuden syntymän, ja vuonna 2015 se lähti huimaan kasvuun."

Thomas Snellman palkittiin Reko-lähiruokamallin kehittämisestä parhaana pohjoismaisena ruokayrityksenä Kööpenhaminassa viime torstaina.

Reko-renkaat syntyivät Snellmanin ideasta viitisen vuotta sitten. Kaikki alkoi siitä, että Snellman päätti nelikymppisenä opiskella ranskaa. Kun kansalaisopiston kurssit eivät täyttyneet, mies lähti Ranskaan sadonkorjuuaikaan oppimaan kieltä luonnonmenetelmällä. Kotona Pedersöressä lypsykarjatila oli vaihtunut vähän aiemmin emolehmiin.

"Vaimolle kiitos, kun hän jäi kotiin hoitamaan neljää lasta ja maatilaa."

Ranskassa Snellman näki tuottajien ja kuluttajien välisen suoran kauppasysteemin ja ajatteli, että Suomeen pitäisi saada jotain vastaavaa, sillä pienten tuottajien neuvotteluasema oli niin heikko.

Toiminta alkoi Pietarsaaressa ja Vaasassa. "Ihan alussa oli kirjalliset sopimukset ja rinnalle avattiin Facebookiin keskustelumahdollisuus. Tuottajia oli kymmenkunta ja kuluttajia noin 40. Jossain vaiheessa kaikki siirtyi Facebuukiin", Snellman kertoo. Nimi Reko syntyi sanoista rejäl konsumtion eli reilu kulutus.

Alun jälkeen toiminta oli vähällä lopahtaa, mutta sitten se ponnahti kasvuun ja on levinnyt jo Ruotsiinkin. Suomessa on noin 180 Reko-jakelua ja niissä vajaat 300 000 jäsentä.

Embla-kilpailun yhteydessä Snellman sai kutsun Tanskaan ja Islantiin kertomaan Rekosta.

Rekossa tuottaja ilmoittaa paikallisessa Facebook-ryhmässä, mitä hänellä on seuraavassa jakelussa tarjolla. Kuluttajat kertovat, paljonko tilaavat, ja jakelussa tuote vaihtaa omistajaa.

"Reko ei ole ratkaisu suurille vilja-, maito- ja lihatiloille, mutta niitäkin se hyödyttää, koska se synnyttää yhteyden tuottajan ja kuluttajan välille. Juuri se suora keskustelu on Rekossa tärkeintä", Snellman sanoo.

"Seuraava askel voisi olla, että suurkeittiöt ja ravintolat kävisivät Reko-jakeluissa katsomassa, mitä lähialueella on tarjolla, ja ottaisivat suoraan yhteyden tuottajaan."

Snellman itse käy Rekossa vain asiakkaana, ei myyjänä, koska hänen tilansa tuottaa vasikoita jatkokasvatukseen. Reko-verkostoa ylläpitävät vapaaehtoiset.

"Ei Reko koskaan tule olemaan valtavirta, mutta se on vaihtoehto sille, joka haluaa pitää koko ketjun omassa hallinnassa."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

MTV: Belgialaislääkärit uhkaavat vegaanilasten vanhempia huostaanotolla – ruokavalio voi vaarantaa terveyden

Haluaisitko perustaa oman viinatehtaan? Virkamies kertoo, mitä se vaatii

Söin täällä: Matildankartanossa ei ole ruokalistaa

Syötkö kananmunan päivässä? Tuoreen tutkimuksen mukaan se tai runsas kolesterolin saanti ei lisää riskiäsi aivoinfarktiin